kuva: iStock

Uudistunut vuosilomalaki parantaa työkyvyttömien lomaoikeuksia

Huhtikuussa uudistunut vuosilomalaki takaa työntekijälle vähintään neljän viikon palkallisen vuosilomaoikeuden siinä tapauksessa, että työntekijä on sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Lisäksi pidennettiin aikaa, jolloin työntekijä voi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosilomansa.

Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos tämä ei ole ansainnut täydeltä lomanmääräytymisvuodelta vähintään neljää viikkoa lomaa (24 vuosilomapäivää) sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään neljä viikkoa vuosilomaa, ei työntekijällä ole oikeutta lisävapaapäiviin. Mikäli työsuhde on alkanut tai päättynyt kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus vajaan lomanmääräytymisvuoden keston pituutta vastaavaan suhteelliseen osaan 24 päivästä.

Työntekijällä ei ole oikeutta lisävapaapäiviin enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Yhdenjaksoisuuden katkaisee sellainen poissaolojaksojen väliin sijoittuva työssäolo, joka oikeuttaa täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijä työskentelee osasairauspäivärahalla. Poissaolojakson 12 kuukauden yhdenjaksoisuus tulee pääsääntöisesti täyteen kesken lomanmääräytymisvuoden, jolloin on laskettava kyseisen lomanmääräytymisvuoden osalta työntekijän oikeus suhteelliseen osuuteen neljän viikon lomasta. Laskenta tapahtuu vastaavasti kuin työsuhteen päättyessä tai alkaessa kesken lomanmääräytymisvuoden.

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa eli niiden ajalta ei kerry uutta lomaa, eikä niiltä makseta vuosilomapalkkaa. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus saada niiden ajalta tavanomaista säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Tämä koskee yksityissektorilla työskenteleviä tehyläisiä.

Kuntapuolella tilanne on kuitenkin toinen, sillä kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) neuvoteltiin määräys, jonka mukaan lisävapaapäivät ovat tavallisia vuosilomapäiviä. Tällöin niihin sovelletaan samoja vuosilomamääräyksiä kuin muihinkin vuosilomapäiviin. Vastaava määräys neuvoteltiin myös Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimukseen (AVAINTES).

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on jatkossakin annettava ensisijaisesti samana lomakautena ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma jatkossa antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana. Mikäli tämäkään ei ole työkyvyttömyyden yhä jatkuessa mahdollista, on loma annettava viimeistään kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

Muutoksia sovelletaan ensimmäistä kertaa 1.4.2019 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittavaan vuosilomaan. Muuttuneita määräyksiä ei siis sovelleta vielä lomakauden 2019 vuosilomiin. Uudet säännökset voivat kuitenkin tulla sovellettavaksi jo vuonna 2019 lomakorvauksen laskennassa.