kuva: Leena Louhivaara

Työvoimapula pahenee sosiaali- ja terveysalalla

Keväällä liittokierroksen aikana sosiaali- ja terveysalan työntekijät osallistuivat ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon, joka on laillinen työtaistelutoimenpide. Tuolloin työntekijät noudattivat normaalia työaikaa ja hoitivat normaalisti työvuoronsa tekemättä ylitöitä. Jo muutama tunti ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkamisesta uutisoitiin, että monin paikoin toiminta oli vaikeuksissa.

Tehy on selvittänyt vuodesta 1991 alkaen kesäajan työvoimapulaa. Kyselyissä selvitetään myös työoloja ja mm. sijaisten saatavuutta kesäaikana. Näyttäisi siltä, että sosiaali- ja terveysalalla pula osaavasta työvoimasta vain pahenee vuosi vuodelta. Viime vuonna noin puolet kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysalan organisaatioista ilmoitti sijaisten saatavuusongelmista, nyt jopa 70 % ilmoitti, että sijaisia ei saada.

Miten on mahdollista, että sosiaali- ja terveysalan palvelut pyörivät alituisen joustamisen ja ylitöiden varassa - alalla, joka muutenkin on kuormittava ja vaativa?

Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ja esimiehet ovat erilaisten työolotutkimusten mukaan todella kuormittuneita niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.  Esimerkiksi Kunta 10 – ja sairaalahenkilöstön työhyvinvointi- tutkimusten mukaan jopa 39 % vastaajista kokee työmäärän lisääntyneen yli sietokyvyn.

Sote-uudistus tulee entisestään myllertämään työsuhteita, jotka todennäköisesti muuttuvat entistä katkonaisimmiksi ja lyhyimmiksi. Myös eläkepoistuma luo työvoimapulaa, sillä vuoteen 2035 mennessä on ennustettu, että noin 60 % kunta-alalla työskentelevistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista siirtyy eläkkeelle. Työn kuormittavuus, epävarmuus työnantajan pysyvyydestä ja alan matalapalkkaisuus vähentävät vetovoimaisuutta entisestään. Jopa yli puolet alle 40-vuotiasta alan työntekijöistä on harkinnut työnantajan vaihtoa.

Päättäjien on otettava vakavasti alan vetovoimaisuus, sillä pula koulutetusta työvoimasta on jo nyt tosiasia. Alan työpaikoissa on oltava henkilöstömitoitus ja -rakenne tarkoituksenmukaista, jotta palvelut toimivat sujuvasti ja hoidon laatu sekä potilasturvallisuus eivät kärsi. Alan työpaikoilla on nyt kiinnettävä huomio työolosuhteisiin sekä siihen, että henkilöstömitoitus ja -rakenne ovat  tarkoituksenmukaisia. Tämä on välttämätöntä myös palvelujen sujuvuuden, potilasturvallisuuden ja hoidon laadun turvaamiseksi.


Millariikka Rytkönen
Tehyn puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 2.7.2018

 

Kommentit

Käyttäjän Kati Jetsu kuva

 Muistatteko?

Suomifilmeissä on usein se  mustavalkoinen kohtaus, kun heinäkuun helteillä Hilja maitotyttö ja Ärjänänkosken isäntä, Yrjänä, ryhtäävät heinäpellolle heinätalkoisiin kilpailenmaan heinänteossa.

Nyt näyttää, väreissä, tapahtuvan sama hoitolaitoksissa kautta maan. Tekstiviestirigit laulavat kun Hiljan pitäisi tulla vapailta töihin. Sunniteltu henkilökuntavahvuus ei ole riittävä ja Hiljaa tarvitaan hoitajaksi iltaan ja yöhön. Onko tämä sitä nykyajan talkootyötä? Suomifilmissä heinää tehtiin 1 viikko vuodessa, nyt talkoilla hoidetaan 52 viikkoa vuodessa...