Kannanotot ikäihmisten hoidon kehittämiseksi

Toisen asteen lähihoitajakoulutusta on kehitettävä niin, että vanhustyön suuntautumisvaihtoehdon koulutuspituus säilyisi ennallaan, mutta vanhustyöhön suuntaavat opinnot pitenisivät. Pidentäminen tapahtuisi siis opintokokonaisuuden rakennetta muuttamalla. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot vanhustyöhön ja gerontologiaan on mahdollistettava kaikille laillistetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille.

Vanhustyön houkuttelevuutta on lisättävä koulutuksen arvostusta parantamalla. Tehyn mielestä eräs keino on erikoistumisopintojen rekisteröinti erityispätevyytenä Valviran pitämään ammattihenkilörekisteriin. 

Vanhuspalveluissa työskentelevän hoitohenkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuuksia on lisättävä. Heillä pitää olla mahdollisuus vähintään 5 päivän täydennyskoulutukseen ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vuosittain. Työn kannalta välttämätön koulutus toteutuu työajalla.

Vanhustenhuoltoon tarvitaan henkilöstömitoitusta säätelevä normi, jossa määritellään henkilöstömäärät ja henkilöstön koulutustasot eri muotoisissa avo- ja laitoshoitopalveluissa. Riittävä koulutettu henkilöstö mahdollistaa työskentelyn ennakoivasti esimerkiksi potilaan toimintakyvyn ja omatoimisuuden ylläpidon kannalta. Se on välttämätöntä myös omahoitaja-järjestelmän toimivuuden näkökulmasta.

Kotihoidon organisoimisessa pitää kiinnittää huomiota siihen, että johtajina olisi sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon ammattilaisia. Vanhustenhuollossa terveyden- ja sosiaalihuollon saumaton yhteistyö ja hoitoketjujen toimivuus ovat tärkeitä. 

Tehyn näkemyksen mukaan joka kuntaan pitää perustaa vanhustenhoitoa koordinoivien fysioterapeuttien, hammashoitajien, suuhygienistien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien toimia. Nämä asiantuntijat voisivat kouluttaa muuta vanhustenhuollossa toimivaa henkilöstöä. Erityisenä painoalueena tässä työssä olisi terveyden edistämistä ja toimintakyvyn säilyttämistä tukevat mallit.

Tehy kannattaa keskitetyn vanhustyön tutkimus- ja kehittämisyksikön perustamista. Yksikön toimintaa voisivat olla hyvien hoitokäytäntöjen edistäminen, vanhusten hoidon hoitosuositusten antaminen ja jalkauttaminen sekä vanhustenhoidon vaikuttavuuden arviointi. Yksikön kiireellisimpiä tehtäviä olisivat lääkkeettömien hoitojen kehittäminen ja masennuksen hoidon tehostaminen. Vanhustyön tutkimus- ja kehittämisyksikössä pitäisi työskennellä sekä terveyden- että sosiaalihuollon asiantuntijoita.