Sukupuoliin sopimaton

Onko oikein, että intersukupuolisesta vauvasta tehdään tyttö tai poika jo imeväisiässä?

Joskus synnytyssalissa joudutaan tilanteeseen, jossa vanhemmille ei pystytä kertomaan, syntyikö heille tyttö vai poika.

On syntynyt intersukupuolinen lapsi eli lapsi, jossa on sekä tytön että pojan anatomisia piirteitä ja rakenteita sukupuolielimissä. Ne ovat häirinneet toistensa kehitystä niin, että usein kummatkaan ominaisuudet eivät kehity täysin.

Intersukupuolisuudella ei ole tarkkaa määritelmää, eikä epäselvän sukupuolen diagnooseja rekisteröidä järjestelmällisesti. Siksi myös luvut Suomessa syntyneiden intersukupuolisten lasten määristä ovat arvioita. Arviot liikkuvat kolmesta kahdeksaan lapseen vuodessa.

– Epäselvä sukupuoli kattaa tavattoman laajan joukon erilaisia ilmentymiä. Kromosomit voivat esimerkiksi olla tytön ja sukupuolielimet pojan, tai päinvastoin, sanoo Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä lastenkirurgi ja intersukupuolisuutta tutkinut Mika Venhola.

Intersukupuolisuus ei välttämättä näy sukupuolielinten erilaisuutena. Joskus asia tulee ilmi vasta murrosiässä, kun tytön kuukautisia ei ala kuulua. Tutkimuksissa havaitaan, että munasarjat eivät ole kehittyneet, niitä ei ole tai sukurauhasina ovatkin kivekset.

Moni on katkera siitä, mitä heille on tehty.
Lastenkirurgi Mika Venhola

Kun lapsen sukupuoli on epäselvä, lastenlääkäri ja kirurgi selvittävät sukupuolta anatomisten piirteiden, kromosomien ja hormonien perusteella.

Osalla vauvoista on vain ulkoisten sukupuolielinten kehityspoikkeama, ja he ovat muuten selvästi joko tyttöjä tai poikia. Kaiken kaikkiaan Suomessa syntyy vuosittain toistasataa lasta, joiden sukupuolielimet ovat poikkeavan näköiset.
Intersukupuolisen lapsen tapauksessa löytyy sekä tytön että pojan rakennuspalikoita.

Tavallisimmassa intersukupuolisuuden muodossa vauvalla on naisen kromosomit, mutta hän on sikiöaikana saanut liikaa testosteronia lisämunuaisen toiminnan häiriön vuoksi, ja sukupuolielimet muistuttavat pojan elimiä. Vauva leikataan tytöksi, jos operaatio katsotaan aiheelliseksi.

Tutkimuksia tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa lastenendokrinologin johdolla. Vaikeimmat tapaukset ja leikkaushoidot on keskitetty Helsinkiin.

Helsingin yliopistollisen sairaalan kirurgin Seppo Taskisen mukaan intersukupuolisia lapsia leikataan hyvin harvoin, usein vain kerran vuodessa. Tarkkaa määrää on Taskisen mukaan vaikea sanoa, koska intersukupuolisuuden määritelmät vaihtelevat.

Sukupuolielinten leikkaukset ovat vuosien mittaan hiukan vähentyneet ja hoitolinjat muuttuneet. Esimerkiksi vauvat, joilla on kivekset ja pojan hormonitoiminta mutta ei penistä, leikattiin aiemmin herkemmin tytöiksi. Nyt pysytään yleisemmin pojan sukupuolessa.

Intersukupuolisten lasten hoitoon saattaa kuulua myös lääkitys, kuten kortisoli- ja sukupuolihormonikorvaushoito.
Alkuvaiheessa perhe saa kriisihoitoa, ja jatkossa perhettä ja lasta hoidetaan psykososiaalisesti. Vanhempia kannustetaan kasvattamaan lapsi mahdollisimman johdonmukaisesti niin, että se tukisi valittua sukupuolta.

Nykyisen hoitokäytännön mukaan vauvan sukupuoli pitää päättää mahdollisimman pian. Myös sukupuolielinten leikkaus tehdään usein imeväisiässä. Mika Venholan mukaan vallitseva käytäntö loukkaa vastasyntyneen ihmisoikeuksia.

– Kosmeettisista sukupuolielinten leikkauksista tulisi pidättäytyä, kunnes intersukupuolinen itse niin tahtoo ja ymmärtää toimenpiteeseen liittyvät riskit. Ajan olisi annettava kulua, kasvatettava lasta sensitiivisesti ja annettava hänen löytää oma identiteettinsä.

Venhola perustelee kantaansa sillä, että sukupuolen tekee anatomian, kromosomien ja hormonien lisäksi – ja ennen kaikkea – aivot ja sukupuoli-identiteetti. Pienen vauvan aivoja ja identiteettiä ei voida kuitenkaan tutkia.

– Leikkaus on peruuttamaton. Entä jos valitaan väärin? Leikataan vauvasta tyttö, vaikka hänestä kasvaa lapsi, joka kokee joka solullaan olevansa poika? Juridinen sukupuoli on toki oltava, ja sen voimme toistaiseksi päättää. Henkilötunnuksen loppuosan vaihtaminen on kuitenkin valtavan paljon helpompaa kuin sukupuolielinten korjaaminen.
 

Leikkaus on usein hieman yksinkertaisempi lapsen ollessa pieni.
Kirurgi Seppo Taskinen

Venhola kritisoi myös sitä, että intersukupuolisen lapsen syntymää pidetään sairaalassa hätätilanteena.

– Se hämmentää vanhempia, ei intersukupuolisen vauvan syntymä sinänsä. Lapsi saattaa olla täysin terve eikä hänellä ole mitään hätää. Tämä pitäisi kertoa vanhemmille.

Venholan kantaa ovat vahvistaneet kohtaamiset intersukupuolisten kanssa sekä keskustelujen seuraaminen vertaisyhteisöissä. Moni on surullinen ja katkera siitä, mitä heille on tehty.

– En ole ehdottamassa sukupuolikategorioiden purkamista vaan sen hoksaamista, että sukupuoli on paljon muutakin kuin se, mitä on jalkojen välissä. On myös hyvä muistaa, että kaikkea elollista luonnehtii yksilöllisyys. Tätä taustaa vasten intersukupuolisuus ei ole mitään erikoista vaan luonnollista variaatiota.

Seppo Taskinen puolustaa vallitsevaa käytäntöä. Hänen mukaansa useimmissa tapauksissa sukupuoli varmistuu tutkimusten jälkeen jommaksi kummaksi, vaikka alussa olisikin epäselvyyttä.

– Lisäksi leikkaus on usein hieman yksinkertaisempi sekä kirurgille että lapselle lapsen ollessa pieni. Myöhemmin lapsuudessa tai murrosiässä leikkaus voi olla todella ahdistava. Mielestäni on myös väärin ja mielenterveydelle epäedullista jättää lapsi kasvamaan välitilassa. En ole vielä nähnyt tutkimusta, joka todistaisi toisin.

Taskinen huomauttaa, että heidän kokemuksensa mukaan tytöiksi leikatut eivät ole yleensä valittaneet sitä, että leikkaus on tehty pikkulapsena. Sen sijaan kritiikkiä on tullut, jos leikkaus on tehty potilaan mielestä liian vanhana tai jos leikkaustulos ei ole ollut tyydyttävä.

Teksti Tiina Suomalainen ja kuva Pixmac, kuvankäsittely PunaMusta