Korvauksia ruokatauosta

Helsingin ruokataukokiistan voittajia: Birgitta Maanonen (vas.) ja Pirjo Lietzen

Helsinki, Mikkeli, Ikaalinen. Ainakin näiden paikkakuntien kotisairaanhoidossa on kiistelty siitä, onko ruokatauko työaikaa vai ei.

Asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää, sillä työtuomioistuin antoi päätöksensä jo vuonna 2008. Sen mukaan terveyskeskuksen alaisuudessa jaksotyöaikamuodossa työskentelevä työntekijä voi valita, ruokaileeko omalla ajalla vai joutuisasti työajalla. Esimerkiksi Helsingin tapauksessa työnantaja valitsi, että ruokailu on omalla ajalla. Ruokailun sisällyttäminen työaikaan perustuu siihen, että hoitohenkilöstöä saatetaan tarvita yhtäkkiä hoitotoimenpiteisiin.

– On kummallista, että asiasta on työtuomioistuimen päätös lähes neljän vuoden takaa, mutta sen tulkintaa ei edelleenkään noudateta, sanoo Tehyn lakimies Hanna Huotari.

Helsinki viimein ruotuun

Pisimpään ruokataukokiista on vellonut Helsingissä, jossa ruokatauoista on syntynyt saatavia vuodesta 2005 lähtien. Kaupunki aloitti tuolloin kotihoidon kokeilun, jossa yhdistettiin kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoidosta tuli uusi itsenäinen osasto, joka siirrettiin terveyskeskuksen osaksi.

Ennen kokeilua kotisairaanhoito oli ollut muodollisessa jaksotyöajassa, jossa ruokaillaan työaikana. Työhön sidoksissa oleva aika piteni kaksi ja puoli tuntia viikossa, koska kotihoidossa kierretään asiakkaan luota toisen luo eikä erilliseen ruokataukoon ole aina mahdollisuutta.

Työntekijäjärjestöt Tehy ja SuPer eivät tyytyneet järjestelyyn vaan nostivat kanteen. Työtuomioistuimen päätös vuoden 2008 alussa vahvisti kanteen työntekijäjärjestöjen vaatimuksen mukaisesti. Päätöksestä kului kuitenkin lähes vuosi ennen kuin kaupunki maksoi korvauksia kuudelle tehyläiselle hoitajalle 30 minuuttia per työpäivä -perusteella.

– Kun hakijoita tuli lisää, kaupungin kanta muuttui. Se halusi perua päätöksensä ja periä korvauksia takaisin kymmenen minuutin osalta, kertoo Tehyn Helsingin kaupungin terveydenhuollon ammattiosaston pääluottamusmies Heli Koivulahti.

Vuoden 2009 lopulla työnantaja lähestyi tarjouksella, jossa suostuttiin 20 minuutin korvaukseen. Tehyläiset eivät tarjoukseen tarttuneet, ja kesällä 2010 Helsingin käräjäoikeuteen lähti 31 tehyläisen haaste.

Pitkällinen odottelu palkittiin tämän vuoden lopulla. Kaupunki suostuu korvaamaan syntyneet saatavat jäsenille.

– Saatavat vaihtelevat kahdesta yli seitsemään tuhanteen euroon. Lopultakin pitkä odotus palkitaan.

Saatavat vanhenevat

Mikkelin käräjäoikeudessa on vastaavanlainen 34 tehyläistä koskeva kanne. Sielläkin saatavat liikkuvat tuhansissa. Mikkelin kaupunki ei ole ottanut kantaa itse asiaan, koska sen mukaan se pitäisi käsitellä käräjäoikeuden sijaan työtuomioistuimessa

Tehyn lakimies muistuttaa, että käräjäoikeus voi käsitellä kanteen, sillä asiasta on jo olemassa työtuomioistuimen tulkinta ja kyse on yksilöidyistä saatavista.

– Käsittely siirtynee pääasian osalta ensi kevääseen, Hanna Huotari sanoo.

Ikaalisen kiista koskee kuutta tehyläistä. Heidän vaatimuskirjelmänsä on valmisteluvaiheessa.
Tuleeko tapauksia vielä lisää? Sitä Huotari ei osaa arvioida, mutta hän kehottaa tehyläisiä pitämään kiinni saatavistaan. Työsuhteen kestäessä palkkasaatavat vanhenevat viidessä vuodessa. Jos työsopimus on päättynyt, saatavat raukeavat jo kahdessa vuodessa. Saatavat lakkaavat vanhenemasta, kun niistä nostaa kanteen.

Teksti: Vesa Turunen
Kuva: Tuulikki Holopainen