|
Suomessa yritetään korjata kasvavaa hoitajapulaa ulkomailta tuoduilla hoitajilla. Viime viikolla nousi paikalliseen julkisuuteen ikävä yksittäinen tapaus Lappeenrannassa, kun lokakuussa Suomeen tuotujen 12 puolalaisen sairaanhoitajan työsopimuksissa ja palkkauksessa ilmeni epäselvyyksiä. Tehy on vaatinut neljän jäsenensä osalta selvitystä hoitajat Suomeen tuoneelta tamperelaiselta WorkPower-yritykseltä.
-Terveys- ja sosiaalialan tehtäviin tulevan työvoiman rekrytoinnissa ulkomailta tulee noudattaa kansainvälisesti linjattuja eettisiä periaatteita. Työvoiman liikkuminen lisääntyy ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ilman muuta myös meillä. Toiminnan on kuitenkin oltava globaalilla tasolla eettisesti kestävää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, vaatii Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.
Rekrytoinnin tulee perustua rehellisyyteen ja vapaaehtoisuuteen ja työehtoja ei saa polkea. Myös henkilöstöä välittävien yritysten perimät kohtuuttomat välityspalkkiot ovat ongelma. Lisäksi työvoimaa rekrytoivan yrityksen ja työnhakijan välillä on oltava selkeä yhteinen käsitys rekrytoinnin kustannuksista.
-Työnhakijalle voi rekrytointitilanteessa jäädä epäselväksi esimerkiksi palkkaus, työehdot tai työolosuhteet uudessa työpaikassa kuten oli mitä ilmeisimmin käynyt Lappeenrannan puolalaishoitajien tapauksessa, sanoo Koivuniemi.
Tehy perää suomalaisilta työnantajilta tietoisuutta ja vastuuta rekrytoinnin eettisestä puolesta. Taloustaantuma on heikentänyt ulkomaisen työvoiman kysyntää teollisuudessa, jolloin terveys- ja sosiaaliala on tullut yhä kiinnostavammaksi kohteeksi työvoimaa välittäville ja vuokraaville yrityksille.
- Työnantajien tuleekin olla tarkkoja siitä, millaisten toimijoiden kanssa he asioivat. On varmistettava, että lakeja ja työehtosopimuksia noudatetaan ja että esimerkiksi ammatinharjoittamisen juridiset edellytykset ovat kunnossa. Emme voi myöskään yksipuolisesti käyttää hyväksi kehittyviä maita, jotka itse tarvitsevat kipeästi terveydenhuollon ammattilaisia ja joita globaali taloustaantuma koskettaa vielä rankemmin kuin länsimaita, Koivuniemi muistuttaa.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon työvoimaa ulkomailta välittävien ja vuokraavien yritysten toimintaan tuleekin Tehyn mielestä luoda jonkinlainen viranomaisvalvonta.
- Tämä on tarpeen, koska koulutetun hoitohenkilöstön työskentelyä Suomessa säätelevät paitsi työelämän lainsäädäntö ja sopimukset myös mm. ammatinharjoittamislaki sekä monet muut terveydenhuollon toimintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvät lait, vaatii Koivuniemi.
Liian vähälle huomiolle on jäänyt, että Suomessa pitäisi ehdottomasti panostaa enemmän täällä jo asuvien maahanmuuttajien kouluttamiseen ja työskentelyyn terveys- ja sosiaalialalla. Heillä on jo valmiiksi suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta sekä kielitaitoa. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on terveydenhuollossa vielä niukasti. Toistaiseksi terveysalan työvoimasta 2 % on ulkomaan kansalaisia.
Tehy on jo pitkään ollut mukana kansainvälisissä yhteyksissä luomassa pelisääntöjä hoitajien eettiselle rekrytoinnille kehitysmaista mm. julkisalan maailmanliitto PSI:ssä ja Euroopan julkisalojen federaatiossa EPSU:ssa.
Lisätietoja: Sari Koivuniemi, puh (09) 5422 7155
|
