Kunta-alan pääsopijajärjestöt: Kunnissa 8000 työpaikkaa vaarassa

Kunta-alan pääsopijajärjestöt edellyttävät, että sovitusta pidetään kiinni ja kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunta-alalle täysimääräisesti valtion toimesta.

Kuvateksti
Kolme neljäsosaa kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Kuvituskuva: Annika Rauhala

Pääsopijajärjestöt katsovat, että kunta-alan henkilöstö kantaa vastuunsa maan kilpailukyvyn edistämisestä työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla. Taakka on jopa suurempi kuin muilla palkansaajilla.

On täysin kohtuutonta, että kunta-alan henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus asetetaan lisäksi kyseenalaiseksi valtionhallinnon yksipuolisilla, kuntien ja kuntayhtymien taloudellista asemaa entisestään heikentävillä toimenpiteillä.

Nyt julkisuuteen tulleet maan hallituksen budjettikaavailut eivät sisällä kunta-alalle tulevaa kompensaatiota verotulomenetyksistä. Tämä merkitsee, että maan hallitus asettaa kunta-alan tilanteeseen, joka uhkaa laajalti kunta-alan työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhdeturvaa tulevina vuosina.

Kilpailukykysopimuksen osana työnantajamaksujen rasitetta vähennetään ja osa maksutaakasta siirretään työnantajilta työntekijöille. Osa sovituista muutoksista aiheuttaa myös verotulomenetyksiä kunta-alalle. Tämä noin 384 miljoonan euron verotuloalenema merkitsee käytännössä rajuimmillaan noin 8000 kunta-alan työntekijän ja viranhaltijan keskimääräistä vuosipalkkaa sosiaalikuluineen.

Kunta-alan pääsopijajärjestöt edellyttivät neuvottelujen yhteydessä ehtona kilpailukykysopimuksen solmimiselle, että sopimuksen aiheuttamat verotulomenetykset korvataan kunta-alalle täysimääräisesti. Tämä on myös ollut Kuntatyönantajien lähtökohta.

Työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen kesäkuussa, kun yksityisen ja julkisen sektorin sopimusaloilla oli laajasti saavutettu neuvottelutulokset kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluissa. Sopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja parantaa työllisyyttä.

Yhteisymmärrys saavutettiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Sopimuksen perusteella palkankorotuksista pidättäydytään 12 kuukauden aikana sopimuksen voimaantulosta. Samalla työn yksikkökustannusten alentamisesta on sovittu työaikoja pidentämällä kustannuksia lisäämättä.

Lisäksi julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan 30 % vuosina 2017–2019. Tästä kertyvä varallisuus ei jää julkisen sektorin työnantajien käyttöön, vaan sillä rahoitetaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennus tulevina vuosina.

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY
KUNTA-ALAN UNIONI RY

Lisätietoja:

JUKO:
- Olli Luukkainen, p. 0500 652872

KOHO:
- Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, p. 050 527 5085
- Rauno Vesivalo, Tehy, p. 040 587 4346

KUNTA-ALAN UNIONI:
- Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 040 702 4772
- Maija Pihlajamäki, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, p. 0400 537 756