Sairastuminen
Työnantaja vastaa työterveyshuoltopalveluista työntekijöilleen yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita. Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
Kunnan terveyskeskus on aina velvollinen myymään työterveyshuollon palveluita niitä haluaville. Yrittäjä voi liittyä työterveyshuoltoon. Kela maksaa korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluviranomaiset ja lääninhallitukset valvovat työterveyshuollon järjestämistä ja toiminnan sisältöä sekä henkilöstön toimintaa että palvelujen tuottajia.
Sovellettavasti työehtosopimuksesta käy ilmi oikeus sairaslomaan ja sairausajan palkkaan. Lisätietoa saa kirjautumalla jäsensivuille.
Kansaneläkelaitos korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä.
Perhevapaat
Perhevapaiden tarkoituksena on tarjota vanhemmille mahdollisuus hoitaa lapsensa erilaisissa elämäntilanteissa. Lähtökohtana on, että molemmilla vanhemmilla on tasavertaiset mahdollisuudet hoitaa lapsiaan. Vapaiden ajalta vanhemmille maksetaan joko ansioon suhteutettua päivärahaa tai kotihoidon tukea.
Äitiysvapaa alkaa 30-50 arkipäivää ennen laskettua synnytystä. Isällä on oikeus pitää isyysvapaata 18 päivää äitiys- ja vanhempainrahakaudella sekä jatkaa isyysvapaata 12 arkipäivää välittömästi vanhempainvapaan päätyttyä.
Äitiys- tai isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle vähintään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Äitiysvapaan alkamista voi kuitenkin varhentaa sekä synnytyksen yhteydessä pidettävää isyysvapaata muuttaa lapsen syntymän tai lapsen tai äidin tai isän terveydentilan vuoksi.
Sekä äidillä että isällä on oikeus vanhempainvapaaseen ja sen ajalta maksettavaan vanhempainrahaan. Vanhempainrahakausi alkaa äitiysrahakauden päättyessä. Vanhemmat päättävät, kumpi vanhempainvapaalle jää. Vapaalla ei voi olla molemmat vanhemmat yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Vanhempainvapaata on oikeus pitää enintään kahdessa osassa. Osien tulee olla vähintään 12 arkipäivää. Vanhempainvapaan pitämisestä ja sen pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkamista. Isä ja äiti voivat pitää vanhempainvapaata myös osittaisena siten, että molemmat ovat samanaikaisesti osittaisella vanhempainvapaalla. Lasta voi kuitenkin hoitaa kerrallaan vain toinen vanhemmista. Osa-aikatyöstä on sovittava työnantajan kanssa.
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, kun hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu äkillisesti. Hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää. Se on tarkoitettu sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää vain toinen vanhemmista kerrallaan. Myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, on oikeus hoitovapaaseen. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta, ellei toisin ole sovittu. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu tilapäisestä hoitovapaasta.
Isä tai äiti voi jäädä kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta, kun vanhempainrahakausi on päättynyt tai sen jälkeinen isäkuukausi pidetty. Molemmat vanhemmat eivät voi hoitaa lasta kotona samaan aikaan. Hoitovapaan ajalta vanhemmat voivat saada Kelasta kotihoidon tukea. Kotihoidon tukea voi saada myös, jos lasta hoitaa joku muu hoitaja.
Vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka.
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa edistää työssä olevan jaksamista. Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta. Työnantaja voi puolestaan saada uutta osaamista työyhteisöön. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle (ei välttämättä samoihin tehtäviin) tulee palkata työtön työntekijä. Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vapaan vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 359 kalenteripäivää.
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Työntekijän on syytä hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista selvittää työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen kanssa oikeutensa vuorottelukorvaukseen (esim. työhistorian riittävyys).
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän kokoaikainen (yli 75 %) työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Opintovapaa
Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vuoden, on oikeus opintovapaaseen. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaa on palkatonta ellei siitä ole erikseen työnantajan kanssa toisin sovittu.
