Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus olisi terveyskeskuksessa palvelussuhteessa olevalla sairaanhoitajalla, terveydenhoitajalla ja kätilöllä hoitamiensa potilaiden osalta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että optikko ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva suuhygienisti oikeutettaisiin hankkimaan vastaanotolla tarvittavia lääkkeitä.

Rajattu lääkkeenmäärämisoikeus on esimerkki toimenpiteestä, jolla voidaan tehdä sujuvammaksi terveydenhuollon työnjakoa ja toimintatapoja. Rajattu lääkkeenmäärämisoikeus koskee toteutuessaan vain tiettyihin tauteihin määrättäviä lääkkeitä ja se edellyttää aina ko. terveydenhuollon toimintayksikön vastaavan lääkärin antamaa kirjallista määräystä.

- Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista osaamista tulee hyödyntää täysimääräisesti, jolloin työnjakoa ja tehtäväkuvia uudistamalla voidaan toiminnat saada entistä tehokkaimmiksi. Kyseessä on siis tervetullut uudistus, joka lisää terveyskeskusten vastaanottotoiminnan toimivuutta ja edistää potilaiden hoitoonpääsyä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Tehy muistuttaa, että rajattu lääkkeenmäärämisoikeus ei sisälly sairaanhoitajien peruskoulutukseen eikä se koske kaikkia sairaanhoitajia. Oikeus määrätä lääkkeitä vaatii säädeltyä lisäkoulutusta, hyvää työkokemusta ja työskentelyä sellaisissa tehtävissä, joissa lääkkeenmääräämisoikeutta tarvitaan sekä henkilön omaa motivaatiota kouluttautua entistä vaativampiin tehtäviin.

- Tämän pitää myös tuntua palkassa, sillä lisäkoulutuksesta ja vaativammasta työstä on luonnollisesti maksettava myös parempaa palkkaa, Laitinen-Pesola sanoo.

Myös kansainväliset kokemukset hoitajien lääkkeenmääräämisoikeudesta ovat olleet myönteisiä, mm. Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Ruotsissa. Vuosittain arvioidaan, että rajattu lääkkeenmäärämisoikeus koskisi noin 100 henkilöä, joten uudistuksessa lähdetään varovaisesti liikkeelle ja toimintaa on tarkoitus jatkossa arvioida.

Tehy on maamme suurin terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattijärjestö, jossa on 140 000 jäsentä. Tehy on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen.

Lisätietoja:

Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Keskustelussa Tehy-korotuksista on unohtunut tärkein vuoden 2007 palkkataistelun lähtökohta – hoitoalan palkkakuopan korjaaminen, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan jatkossakin turvata. Hoitohenkilöstön palkkaremontille vuonna 2007 oli vahvat perustelut, jotka ovat yhä ajankohtaisia.

Paljon puhutut Tehy-korotukset sisältävät myös aivan uudenlaisia palkkaelementtejä vuosille 2010 ja 2011. Korotuseriä on sidottu tuloksellisuuden kehittämiseen sekä koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärän kokonaiskehitykseen. Näitä korotuksia ei siis voi rinnastaa yleiskorotusten tyyppisiin korotuksiin kuten julkisuudessa on hieman yksinkertaistaen tehty.

Lisäksi Tehy-sopimuksen korotukset saavutettiin poikkeuksellisen työtaistelu-uhkan ja työtaistelutoimien seurauksena. Tehyn hallitus ihmettelee oletuksia, että näin saavutetut palkankorotukset automaattisesti leviäisivät muille henkilöstöryhmille.

Koulutetun hoitohenkilöstön palkkakuopan paikkaaminen merkitsi syksyllä 2007 heidän suhteellisen palkka-asemansa parantamista ja näin ollen myös vanhojen rakenteiden kyseenalaistamista. Keskeisistä perustuslain turvaamista palveluista vastaava ryhmä ei voi olla ennalta määrätty koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden alipalkatuksi. Tätä Tehy ei hyväksynyt kaksi vuotta sitten eikä hyväksy edelleenkään.

Vuoden 2007 tapahtumista on hyvä muistaa myös, että hoitoalan järjestöt Tehy ja SuPer esittivät silloin palkkaongelman ratkaisuksi pitkää koulutetun hoitohenkilöstön erillistä palkkaohjelmaa. Hallitusohjelmaan saatiinkin kirjaus tukemaan kunta-alan koulutettujen heikosti palkattujen naisvaltaisten ryhmien palkkaratkaisua, mutta teksti jäi liian väljäksi. Neuvottelukierroksella kuntatyönantaja tulkitsi hallitusohjelmaa omalla tavallaan ja jätti palkkojen jälkeenjääneisyyden kriteerin huomiotta korotusten kohdentamisessa. Ratkaisu toikin sitten koko kunta-alalle varsin tuntuvat korotukset – hoitoalan palkkakeskustelun vetämänä. Jos palkankorotuksia olisi kohdennettu painottaen alipalkkausta, olisi myös muutamien muiden ryhmien perusteltuja korotustarpeita saatu hoidettua jo viime kierroksella.

Tehyn osalta kunta-alalla on sovittu kolmesta palkankorotuserästä vuosille 2010 -11. Kaikki tekstikysymykset ja yleiskorotukset ovat sopimatta. Yksityisen terveyspalvelualan ja sosiaalialan tehyläisiä koskevat sopimukset päättyvät pääosin tammikuun loppuun ja yksityissektorilla Tehy käy täysimittaisen neuvottelukierroksen.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Tehyssä koulutusasioista vastaava, tutkimuspäällikkö Marja-Kaarina Koskinen näkee, että hoiva-avustajatutkintoa ei tarvita. Nykyisin on jo olemassa kotityöpalvelujen ammattitutkinto, jonka koulutus tähtää erityisesti kotona asuvien henkilöiden avustamiseen.

- Sosiaali- ja terveysalan avustaviin tehtäviin ei tule lisätä uutta tutkintoa. On pidettävä selkeästi erillään ne tehtävät, joissa vaaditaan hoitoalalla tarvittavaa osaamista ja koulutusta. Matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutusalalle sijoitettu kotityöpalvelututkinto puolestaan sopii ns. avustaviin tehtäviin.

Koskinen muistuttaa, että kotona hoidettavat potilaat ovat usein monisairaita, joiden hoitaminen vaatii laaja-alaista ammattitaitoa. Tällaista osaamista on mahdotonta saada lyhyellä koulutuksella, jonka voisi vielä itse räätälöidä mieleisekseen eri tutkinnoista.

- Ihmettelenkin, että mitä tarkoitusta hoiva-avustajakoulutus oikein palvelisi. On myös epäselvää, että olisiko kyseessä perustutkinto vai onko kyseessä lisä- tai täydennyskoulutus.

Kansainväliset kokemukset mm. Englannista osoittavat, että hoiva-avustajille annetaan työtehtäviä, joihin heillä ei ole riittävästi koulutusta.

- Myös Suomessa tehyläiset ovat raportoineet, että esimerkiksi lääkejakelusta on voinut joissakin paikoissa vastata henkilö, jolla ei ole tähän koulutusta saati osaamista. Viime kädessä on kyse potilasturvallisuudesta.

Koskisen mielestä työvoimapulaa pitäisi torjua ennemminkin kiinnittämällä huomiota alan vetovoimaisuuteen. Lähihoitajista työskentelee 8 % työvoiman ulkopuolella ja työllisinä muilla aloilla 14 %. Vastaavasti sairaanhoitajista 6 % ei työskentele alalla ja muilla aloilla heitä on 8 % työvoimasta.

- Kymmeniä tuhansia koulutettuja ammattihenkilöitä on poissa sosiaali- ja terveysalan ammattitehtävistä. Tulee yhteiskunnalle kalliiksi kun koulutetaan koko ajan lisää henkilöstöä alalle, mutta ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota palkkauksen lisäksi jaksamiseen ja työoloihin.

Koskinen epäilee, että hoiva-avustajatutkinnon esiin nostamisessa on pohjimmiltaan kyse yhteiskunnallisista arvoista ja päätöksenteosta, jossa ei arvosteta ihmisten hyvää hoitoa eikä hoitohenkilökuntaa.

- On kummallista, että viranomaisten toimesta generoidaan uutta, mitä ilmeisemmin naisvaltaista matalapalkka-alaa, jonka palkalla tuskin tulisi edes toimeen puhumattakaan sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun vaarantumisesta.

Tehyssä valmistellaan parhaillaan koulutuspoliittisia teesejä. Tehy on antanut syyskuussa lausunnon työ- ja elinkeinoministeriön Hyvä-projektiin, jolla tavoitellaan toimivia palveluja hyvinvointialalle. Lausunnossa Tehy on vastustanut tutkintorakennetta, joka heikentäisi sosiaali- ja terveysalalla tarvittavaa osaamista.

Lisätietoja: Marja-Kaarina Koskinen, p. (09) 5422 7165

On ikävää, että terveys- ja sosiaalialan vetovoimaisuuden parantamista ei vieläkään oteta riittävän vakavasti. Esimerkiksi viikonlopun Helsingin Sanomissa maan suurimman työnantajan Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo mainitsi hyvin kapea-alaisesti ulkomailta rekrytoinnin keinona, jolla paikataan eläköitymisestä johtuvaa pulaa hoitohenkilöstöstä.

- Työperäinen maahanmuutto on varmasti yksi keino varautua eläkkeelle siirtymisiin, mutta rajallinen ratkaisemaan maan työvoimatilannetta mm. eettisen rekrytoinnin periaatteiden ja kielitaitokysymysten vuoksi. Tälläkin hetkellä noin 30 000 lähihoitajaa ja 10 000 sairaanhoitajaa on pois sosiaali- ja terveydenhuollosta. Mikään yksittäinen keino turvata työvoimaa ei jatkossa auta, jos laiva vuotaa koko ajan, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

On myös tosiasia, että koko ikäluokkaa ei voida jatkossa kouluttaa vain sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin. Suurin haaste on pitää nykyiset tekijät terveinä ja motivoituneina alan tehtävissä työuran loppuun saakka. Paikka paikoin on jopa pärjättävä nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Silloin keskeistä on mm. terveydenhuollon hyvä johtaminen, toiminnan ja prosessien sujuvuus ja työssä jaksaminen sekä työvoiman pysyminen alalla.

Itsestään selvä vetovoiman lisääjä on kilpailukykyinen palkkaus. Yhä tärkeämmäksi houkuttelevaksi tekijäksi ovat nousemassa myös jaksamista ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevat työaikajärjestelyt. Useiden tutkimusten mukaan nuorten aikuisten arvomaailma on muuttumassa. Vapaa-aikaa arvostetaan yhä enemmän ja työsidonnaisuutta halutaan vähentää.

- Nykymenoa terveydenhuollon työpaikoilla leimaa äärimmäinen kiire, ylipitkät tai tuplavuorot, pitämättä jäävät ruokatauot jne. Lisäksi työaikamääräysten vaikeaselkoisuus vaikeuttaa mm. ylityön laskentaa, sanoo Tehyn valtuuston puheenjohtaja Kirsti Tuominen.

Työaikajärjestelyjen on pakko jatkossa joustaa, tukea työssä jaksamista ja työn ja yksityiselämän parempaa yhteensovittamista. Ainoa joustava elementti ei enää tulevaisuudessa voi olla henkilöstö. Esimerkiksi kolmivuorotyöhön tulee olemaan yhä hankalampi rekrytoida väkeä, ellei vuorotyöhön suorastaan houkutella erityisin kannustimin.

Tehy on viime ja tänä vuonna kampanjoinut työajoista teemalla Älä veny liikaa!. Kampanjan tarkoituksena oli kiinnittää hoitohenkilöstön huomio työaikamääräyksiin ja työntekijöiden oikeuteen saada selkeä työaika ja vapaa-aika. Työntekijän hyvinvointia ja jaksamista edistetään kun työvuoroluettelot suunnitellaan ergonomisesti ja työntekijät saavat osallistua niiden suunnitteluun.

Lisätietoja:

Tehyn valtuuston puheenjohtaja Kirsti Tuominen, gsm 040 197 9575,

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, p. (09) 5422 7012

- Leikkaukset huonontavat palveluita kuntalaisten kannalta ja johtavat helposti kehitykseen, jossa erityisesti peruspalveluista säästäminen tuo jatkossa kohonneita kustannuksia lisääntyneinä erikoissairaanhoidon tarpeena. Näin on jos Kuopiossa ollaan todella nipistämässä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista tai oma lääkärille pääsyssä.

Laitinen-Pesola pitää kuitenkin hyvänä Kuopion aietta lisätä rahoitusta terveyttä edistäviin ja hyvinvointia tukeviin toimiin.

- Tämä on hyvä esitys, sillä terveyden edistäminen on eräs keskeisimmistä hoitohenkilökunnan perustehtävistä, johon on vain satsattu kunnissa liian vähän. Tällaiset panostukset usein johtavat siihen, että saadaan aikaan todellisia säästöjä. Tämän lisäksi säästöjä kannattaa hakea turhien ja päällekkäisten hallintorakenteiden purkamisesta.

Laitinen-Pesola varoittaa, että tulevina vuosina sosiaali- ja terveysalalla käydään kova kilpailu osaavasta työvoimasta.

- Nyt päättäjien kannattaa olla tarkkana millaista henkilöstöpolitiikkaa noudatetaan, sillä jatkossa voi olla vaikea houkutella hoitohenkilökuntaa kaupungin palvelukseen jos lomauttamiset ja irtisanomiset ovat tuoreessa muistissa.

Tehy tavoittelee tulevana talvena kilpailukykyistä palkkausta noin 20 000:lle yksityissektoria edustavalle tehyläiselle. Varsinaisista palkkatavoitteista Tehy päättää myöhemmin.

- Jos palkkaus ei säily yksityissektorilla kilpailukykyisenä, ei sinnekään saada tarpeeksi osaavaa työvoimaa. Työnantajien kannattaisi muistaa myös se, että palkkauksessa on kyse myös tästä.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Tehyn julkaisussa ”Vanhustyön vastuunkantajat” ehdotetaan tilanteen korjaamiseksi lisää moniammatillista yhteistyötä. Tämän lisäksi julkaisussa esitellään mallinnukset, joiden mukaan sairaanhoitaja toimisi pitkäaikaisen hoidon asiantuntijana ja lähihoitaja puolestaan toimisi vanhusten hoidon erityisosaajana.

- Lääkärit tekevät diagnoosin ja määräävät hoidosta, muu henkilökunta toteuttaa käytännössä hoidon, seuraa ja arvioi sen vaikutukset. Lääkärit voisivat toimia nykyistä selkeämmin lääketieteellisinä johtajina, mutta itse hoitotyön johtamisen ja hoidon resursseista päättämisen tulisi olla koulutetun hoitohenkilökunnan johtajan tehtävä, sanoo Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi.

Honkalampi uskoo, että lääkärityöpanoksen kohdentaminen vanhusten pitkäaikaishoidossa diagnoosien tekemiseen, tutkimukseen ja hoidosta päättämiseen sekä nykyistä toimivampi muu sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako vaikuttaisi yksilötasolla asiakkaan kokemaan hoidon laatuun ja yhteiskunnalliseen tuottavuuteen ja talouteen.

- Ikäihmisten hoidossa korostuvat mm. yksilöllisen elämänkaarikokemuksen tunteminen ja ymmärtäminen, omaisten ja läheisten rooli ihmisen elämässä, toimintakyvyn ylläpitäminen, ravitsemus sekä virikkeellinen ympäristö ja arkitoiminta. Nämä ovat juuri hoitajien osaamisen ydinaluetta.

Moniammatillisuus parantamaan käytännön työtä

Tehyn asiamiehellä, terveydenhuollon maisteri, ylihoitaja Tuulariitta Ruontimolla on vuosien kokemus vanhusten pitkäaikaishoidosta. Ruontimo lähtisi kaatamaan vanhoja raja-aitoja ja uudistaisi työnjakoa sekä antaisi toimivaltaa enemmän ja lähemmäs käytännön toimintaa.

- Kunkin vanhusten hoidon piirissä työskentelevän ammattiryhmän pitäisi voida keskittyä osaamisensa ydinalueeseen. Hoitotyön johtamisella ei useinkaan ole juridisesti määriteltyä asemaa. Hoitolaitosten hallintomallien johto- ja esimiessuhteet kaipaavat selkiyttämistä, jotta päätöksiä voidaan tehdä nykyistä sujuvammin.

Ruontimo kaipaa hallintouudistusten lisäksi erityisesti moniammatillista yhteistyötä.

- Käytännön työssä henkilöstöltä edellytetään nykyistä enemmän yhteistoimintaa ja sopimista sekä selkeästi muotoiltua kaikille yhteistä tavoitetta, jota ei nyt ole monessakaan työyksikössä määritelty.

Sairaanhoitajasta asiantuntija, lähihoitajasta erityisosaaja pitkäaikaisessa hoidossa

Ruontimo on tehnyt vanhusten pitkäaikaishoitoon Toimiva terveyskeskus-hankkeen tavoitteiden mukaisesti muodostetut sairaanhoitajan ja lähihoitajan uudet työnjakomallit, joiden mukaan sairaanhoitaja toimii pitkäaikaishoidon asiantuntijana ja lähihoitaja vanhusten hoidon erityisosaajana.

Sairaanhoitajan ammatillisessa asiantuntijuudessa korostuu hoidon kokonaisuuden itsenäinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi sekä koordinointivastuu.

- Vanhusten hoidossa sairaanhoitaja voi ottaa hoitotyön asiantuntijavastuun ja toimia hoitoketjussa ohjaajana, tiedon hankkijana sekä hoitokokonaisuuden koordinoijana. Tähän on jo koulutusvaiheessa annettu valmiudet.

Lähihoitajan erityisosaaminen korostuu puolestaan henkilökohtaisessa potilastyössä.

- Lähihoitajilla on laaja-alaista osaamista. He hallitsevat perushoidon lisäksi apuvälineosaamista, lääkehoito-osaamista ja ravitsemukseen sekä terveyden edistämiseen liittyvää osaamista. Heidän työpanoksellaan on merkittävä rooli vanhusten kuntoutuksessa ja itsenäisessä selviytymisessä.

Oleellista Ruontimon mukaan on se, että molempien ammattiryhmien koulutus ja osaaminen on Suomessa korkeatasoista, mutta sitä ei osata hyödyntää riittävästi.

- Niin lääkärin, sairaanhoitajan, lähihoitajankaan tai lääkärinkään tehtäviä ei pidä laittaa keskenään arvojärjestykseen, sillä kunkin ammattiryhmän osaamisalue on erilainen ja kaikkien yhteistyötä tarvitaan vanhusten hoidossa. Toivoisin, että keskinäisessä työnjaossa kuitenkin nykyistä enemmän tunnustettaisiin se tosiasia, että hoitajilla on käytännössä vastuu potilaista ja potilasturvallisuudesta.

Hoidettavien määrä ei vähene hallinnollisilla päätöksillä

Ruontimo on seurannut huolestuneena keskustelua ja hallintomalliehdotuksia, joissa hoidettavien määrään yritetään vaikuttaa siirtämällä vanhukset esimerkiksi sosiaalitoimen piiriin.

- Ei hoidettavien määrä vähene mihinkään hallinnollisilla päätöksillä. Mielestäni jo nyt terveyskeskuksessa hoidossa olevista vanhuksista ei pystytä juurikaan enää kotiuttamaan, sillä kyseessä ovat vanhukset, jotka eivät enää pärjää ilman laitoshoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa. Sen sijaan hoidettavien määrään voidaan pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa, jos keskitytään terveyden edistämiseen jo siinä vaiheessa kun ei olla vielä lähelläkään pitkäaikaishoidon tarvetta.

Tehyn selvitys ”Vanhustyön vastuunkantajat” internetissä (vuoden 2009) julkaisut:
www.tehy.fi/selvitykset

Lisätietoja:

Tarja Honkalampi, p. (09 ) 5422 7160
Tuulariitta Ruontimo, p. (09) 5422 7170

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola pelkää, että kilpailu työvoimasta on purrut ennakoitua nopeammin hoiva-alaan.

- Äskettäin julkistetun pohjoismaisen NORDCARE-tutkimuksen mukaan hoivatyöntekijän vastuulla on laitoshoidossa Suomessa kaksinkertainen määrä potilaita verrattuna ruotsalaisiin, norjalaisiin ja tanskalaisiin kollegoihin. Lisäksi Suomessa määräaikaisuudet ovat yleisempiä ja ylityötä, myös palkatonta ylityötä tehdään enemmän. Nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat jaksamiseen ja saavat työntekijät hakeutumaan muille aloille.

Laitinen-Pesola ei näe ratkaisuna koulutuspaikkojen lisäämistä, jos työoloja ei saada kuntoon.

- Olisi kansantaloudellisesti huomattavasti edullisempaa, jos kiinnitettäisiin huomiota siihen miten koulutetut lähihoitajat saadaan pysymään alalla. Käytännössä tämä tarkoittaa pätkätöiden vähentämistä, palkkauksen parantamista ja työympäristöä, jossa lähihoitajat voivat hyödyntää osaamistaan täysimittaisesti.

Tehyn oman lähihoitajaselvityksen mukaan lähihoitajat ovat hankkineet paljon lisäkoulutusta. Tätä erityisosaamista pitäisi hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän. Myös NORDCARE-tutkimuksen mukaan Suomessa hoivatyöntekijöillä on keskimäärin parempi koulutus kuin muissa Pohjoismaissa.

Kielitaidosta ei voi tinkiä

Tehyläisen Suomen Lähihoitajat –yhdistyksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Tallqvist sanoo, että usein lähihoitaja on henkilö, joka tuntee käytännön tasolla niskassaan riittämättömät hoivatyön resurssit.

- Yksittäinen lähihoitaja ei voi vaikuttaa mm. mitoituksiin ja henkilöstömääriin, mutta saa usein käytännössä syyt niskoilleen hoitamattomista tehtävistä. Erityisesti vanhustenhuollon kiire ja huoli hoidon tasosta uuvuttaa niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin tasolla.

Tallqvist muistuttaa myös hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Kielitaidottomat työtoverit lisäävät tilanteita, joissa potilasturvallisuuden toteutuminen on vaarassa.

- Hoitoalalle ei voida rekrytoida ulkomailta samaan tapaan työvoimaa kuin esimerkiksi rakennuksille. Työnantajan on varmistettava, että henkilökunnalla on riittävät kielelliset valmiudet ja tästä on pidettävä kiinni kaikissa työyhteisöissä.

Jaana Laitinen-Pesola ja Tarja Tallqvist puhuivat tänään Finlandia-talossa pidettävillä Tehyn lähihoitajien ammatillisilla päivillä, joissa on koolla 300 tehyläistä lähihoitajaa. Kaikkiaan Tehyssä on yli 20 000 lähihoitajan tai vastaavan aiemman tutkinnon suorittanutta jäsentä. Tehyn ammattiosastojen jäsenistä noin 20 % on lähihoitajia tai vastaavan aiemman tutkinnon suorittaneita.

Tehy on maamme suurin terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden alalla työskentelevien sekä alalle opiskelevien ammattijärjestö, jossa on 138 000 jäsentä. Tehy on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen.

Lisätietoja:

Jaana Laitinen-Pesola, puh. (09) 5422 7012 Tarja Tallqvist, puh (09) 432 3169

Tehyn lähihoitajaselvitys

- Hallitus on ollut passiivinen suhteessa kolmikantaan eikä se ole käyttänyt mahdollisuutta koordinoida yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa. Työntekijäjärjestöjen edustajat ovat moneen otteeseen tarjonneet hallitukselle yhteistyön kättä, mutta vastakaikua ei ole saatu.

Laitinen-Pesola toivoo, että Katainen ei sysäisi yksinomaan työmarkkinajärjestöjen ratkaistavaksi ongelmia, joihin voidaan vaikuttaa kolmikantaisesti. Vielä ei ole liian myöhäistä laatia yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa käsikirjoitus, joka nostaisi Suomen lamasta ja lisäisi työllisyyttä.

- Esimerkiksi palkansaajien ostovoiman ylläpitäminen on tekijä, joka vaikuttaa suoraan talouskasvuun ja siten työllisyyteen. Myös se, millaisin keinoin julkista taloutta elvytetään, vaikuttaa suoraan työllisyyteen. Näitä asioita ei voi lokeroida erillisiksi laatikkoleikeiksi, sillä hallituksen toimet vaikuttavat työmarkkinoihin ja työmarkkinat vaikuttavat hallituksen talouspolitiikkaan.

Laitinen-Pesolan mielestä palkka-asiat ovat osa yhteiskunnallista toimintaa. Maan hallitus ja työmarkkinaosapuolet sopivat kolmikantaisesti vuonna 2006 samapalkkaisuusohjelmasta. Sen yksi keskeinen tavoite oli kaventaa miesten ja naisten palkkaeroja silloisesta 20 prosentin eron lähtötasosta viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.

- Uskon ja toivon, että tämä samapalkkaisuustavoite on edelleen voimissaan. Viemme samapalkkaisuustavoitteet myös yksityissektorin neuvottelupöytään. On myös EK:n asia edistää tätä tavoitetta.

Tehy tavoittelee tulevana talvena kilpailukykyistä palkkausta noin 20 000:lle yksityissektoria edustavalle tehyläiselle. Varsinaisista palkkatavoitteista Tehy päättää myöhemmin.

- Kyse on myös siitä, että tulevina vuosina sosiaali- ja terveysalalla käydään kova kilpailu osaavasta työvoimasta. Jos palkkaus ei säily kilpailukykyisenä, ei yksityissektorillekaan saada tarpeeksi osaavaa työvoimaa.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

- Koska tupoista on luovuttu on luotava uusia käytäntöjä edistää samapalkkaisuutta. Toivon, että kaikki osapuolet, myös työnantajapuoli, on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin palkkatasa-arvon toteutumisesta. EK:n ajama palkkaratkaisuiden eriytyminen ei saa merkitä luopumista tavoitteista, joista on vallinnut laaja yhteiskunnallinen konsensus.

Laitinen-Pesola toivoo, että Suomi olisi yhä edelleen sopimusyhteiskunta, jossa eri osapuolten välillä pitää pystyä neuvottelemaan asioista. Koordinointi eri osapuolten – palkansaajajärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja hallituksen - välillä toisi pitkäjänteistä talous- ja työmarkkinapolitiikkaa.

- Tilanne on se, että palkansaajajärjestöjen edustajat, kuten STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, ovat peränneet koordinaatiota ja yhteistyötä, johon siis työnantajaleiri ei ole suostunut. Maan hallitus puolestaan näyttää pesevän kätensä yhteistyöstä ymmärtämättä sen omaa roolia ja asemaa työmarkkina- ja talouspolitiikassa.

Tehyllä on edessään yksityissektorin palkkakierros, jossa on tavoitteena kilpailukykyinen palkkaus noin 20 000:lle yksityissektoria edustavalle tehyläiselle. Tehy päättää myöhemmin yksityissektorin yksityiskohtaisista palkkatavoitteista.

- Työmarkkinoilla kilpaillaan yhä kovemmin osaavasta työvoimasta, jota ei tulla saamaan yksityiselle puolelle tarpeeksi jos palkkataso on liian alhainen. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää samapalkkaisuutta, josta on laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys. Samapalkka-asiat kuuluvat myös yksityissektorin neuvottelupöytään.

Tehyllä on yksityissektorilla kymmenen työehtosopimusta, joista yleissitovia sopimuksia edustavat terveyspalvelualan, sosiaalipalvelualan ja sairaankuljetuksen työehtosopimukset.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

- Olen kiertänyt viimeisen vuoden aikana ympäri Suomea ja aika monella paikkakunnalla ei aiota lomauttaa. Niissä on otettu oppia 90-luvun lamasta ja tuolloin tehdyistä lomautuksista, jotka pikemminkin lisäsivät kuluja kuin toivat säästöjä kuntatalouteen.

Lomautukset ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstösupistukset johtavat tilanteeseen, jossa jäljelle jäävä henkilöstö joutuu joustamaan entistä enemmän pienemmillä resursseilla. Tämä johtaa lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja ratkaisuihin, joissa henkilöstövajetta joudutaan paikkaamaan esimerkiksi vuokratyöntekijöillä.

- On muistettava, että hoidettavia ei voi lomauttaa. Esimerkiksi vanhukset ja lapset on hoidettava riippumatta kulloisestakin taloustilanteesta. Jos jostain halutaan etsiä säästöjä niin turhien ja päällekkäisten hallintorakenteiden purkaminen on hyvä säästökeino.

Samoilla linjoilla on Tehyn Hämeenlinnan kaupungin pääluottamusmies Raisa Kuisma.

- Henkilöstö on ollut erittäin huolissaan lomautusuhasta ja sen seurauksista omaan työhön ja palveluiden saatavuuteen sekä laatuun. Tämä on vienyt energiaa ja aikaa Suur-Hämeenlinnan myötä tulleen uuden organisaation ja uuden tilanteen omaksumiselta.

Hämeenlinnassa Tehyllä on Kuisman lisäksi toisena pääluottamusmiehenä Marja-Liisa Forsell.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Kolmikantaisesti vuonna 2006 käynnistetyn samapalkkaisuusohjelman tavoite on kaventaa miesten ja naisten palkkaeroja 5 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Viime neuvottelukierroksen kunta-alan ratkaisu ja Tehy-sopimus veivät palkkatasa-arvoa työmarkkinahistoriankin valossa arvioiden selvästi eteenpäin.

-Koulutetun hoitohenkilöstön palkkauksen tulee olla yksityissektorilla kilpailukykyinen, koska työmarkkinoilla kilpaillaan jatkossa yhä kovemmin osaavasta työvoimasta. Etenkin samapalkkaisuuden edistäminen tulee Laitinen-Pesolan mukaan tällä kierroksella olemaan Tehylle tärkeä tavoite EK:n työnantajaliittojen kanssa yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa. Yksityiskohtaisista palkkatavoitteista Tehy päättää vasta myöhemmin.

Säästöjä haettava rakenteiden remontoinnista

Moni kunta ja kaupunki tuskittelee parhaillaan ensi vuoden budjetin laatimiseksi vaikeassa taloustilanteessa. Useissa kunnissa suunnitellaan palveluiden ulkoistamista ja yhtiöittämistä säästösyistä.

- On liian yksioikoista ajatella, että julkinen on aina kallis ja yksityinen halpa. Kummaltakin sektorilta löytyy varmasti hyviä ja huonoja esimerkkejä. Enemmän energiaa tulisikin käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisten rakenteiden kriittisen tarkasteluun ja kustannussäästöjen hakemiseen sieltä, esitti Laitinen-Pesola.

Hän peräänkuuluttaa samaa rakenteiden tarkastelua myös Varsinais-Suomessa ajankohtaiseen priorisointikeskusteluun.

- Ensin on perattava valtakunnan tasolla rakenteet ja etsittävä toimivin ja kustannuksiltaan järkevin malli. Vasta sitten on ehkä aika keskustella terveydenhuollon perustehtävään liittyvästä säästämisestä ja hoidon priorisoinnista. Ja sekin mahdollinen keskustelu on käytävä valtakunnan tasolla – ei paikallisesti, Laitinen-Pesola napauttaa.

Tehy käynnisti tänään Turusta kahdeksan kaupunkia käsittävän kierroksen, jossa painopisteenä on erityisesti yksityisen sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin tutustuminen ja jäsenistön tapaaminen.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Kongressin teemana on terveyden edistäminen, moniammatillinen yhteistyö ja eettiset näkökohdat hoitotyön johtamisessa. Kongressin järjestävät sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Kuopion yliopisto ja European Nurse Directors Association (ENDA).

Kongressin tieteelliseen järjestämiskomiteaan kuuluva Kuopion yliopiston hoitotieteen professori Anna-Maija Pietilä sanoo, että oleellista sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten toteuttamisessa on työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia edistävä johtaminen, joka on myös konferenssin keskeinen teema.

- Meillä tarvitaan työyhteisöissä työntekijöiden aktiivista kuuntelemista ja päätöksentekoon mukaan ottamista sekä oikeudenmukaisuuden ja muiden eettisten arvojen huomioon ottamista. Nämä ovat olennaisia elementtejä myös työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Suomalaisessa työelämässä onkin tärkeää kiinnittää huomiota yhä enemmän yhteisölliseen johtamiseen, jossa jokaisen työpanos, vastuu ja osallisuus ovat tärkeitä, Pietilä sanoo.

Johtamiseen on kiinnitettävä myös siksi huomiota, että selvittäisiin tulevaisuuden haasteista. Terveydenhuollon resurssit niukkenevat mm. elatussuhteen heikkenemisen ja henkilöstön eläköitymisen vuoksi.

- Puhun mielelläni sellaisesta työotteesta, jossa hoitotyön johtaminen perustuu nykyistä tiiviimpään moniammatilliseen yhteistyöhön ja terveyden edistämiseen. Tämä näkyy arvostuksena eri ammattiryhmien välillä ja näin myös heijastuu laadukkaaseen potilas- ja asiakastyöhön. Tämä myös siksi, että saataisiin paremmin käyttöön terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen. Meillä on hyvä terveysalan koulutus, joka mahdollistaa monialaisen yhteistyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen.

Pietilä sanoo, että johtamisessa voitaisiin entistä enemmän painottaa työntekijöiden terveyttä ja elämänlaatua edistävää johtamista, joka todentuu hyvänä asiakkaiden kohtaamisena.

ENDA- kongressin ohjelma internetissä (Ks. programme, luennot pidetään englanniksi):
http://www.congrex.fi/enda2009/

ENDA:n kotisivut:
http://www.eu-nurse-leaders.org/site/

Lisätietoja: tiedottaja Jaana Reijonaho (gsm 040 356 8409)

Kongressin teemana on terveyden edistäminen, moniammatillinen yhteistyö ja hoitotyön johtaminen. Kongressin järjestävät Tehy, Kuopion yliopisto ja European Nurse Directors Association (ENDA).

Keskiviikkona 7. lokakuuta pidettävissä avajaisissa puhuvat mm. peruspalveluministeri Paula Risikko ja Kuopion yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Anna-Maija Pietilä.

- Meneillään on lukuisia sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistavia hankkeita. Tämän vuoksi on erinomaista, että saamme koolle Helsinkiin sekä kotimaisia että ulkomaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita, sanoo kongressin järjestelyissä mukana oleva Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi.

Kongressin ohjelma internetissä (Ks. programme):
http://www.congrex.fi/enda2009/

Kongressin luennot pidetään englanniksi.

ENDA:n kotisivut:
http://www.eu-nurse-leaders.org/site/

Tiedotusvälineiden edustajien ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt perjantaihin 2.10. mennessä:

Tehyn tiedottaja Jaana Reijonaho, gsm 040 356 8409, jaana.reijonaho@tehy.fi

Työperäistä maahanmuuttoa on esitetty monelta taholta vastaukseksi uhkaavaan työvoimapulaan myös hoitoalalla. Meneillään on lukuisia hankkeita hoitohenkilökunnan rekrytoimiseksi Suomeen mm. Filippiineiltä, Kiinasta, Unkarista ja Puolasta.

Tehy ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa, mutta haluaa kiinnittää huomiota niihin ongelmiin mitä työvoiman rekrytoimisessa ulkomailta on ilmennyt. Tehy on vaatinut mm. tiukempaa valvontaa työvoimaa rekrytoiville yrityksille.

- Rekrytoitaville työntekijöille on annettava jo lähtömaassa tiedot työsuhteen ehdoista, työtehtävistä ja palkkauksesta. Joissakin tapauksissa rekrytointifirmalla ei ole ollut kokemusta hoitoalalta eikä tietoa alan pätevyysvaatimuksista. Myös vuokrattua työvoimaa käyttävät työnantajat ovat tilaajavastuulain mukaan velvollisia selvittämään, että sopimuskumppanit täyttävät asetetut vaatimukset, sanoo Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

Tehyn näkemyksen mukaan Suomen ei pidä rekrytoida niistä maista, joilla on itsellään pula terveydenhuoltohenkilöstöstä. Suomeen ei pidä myöskään luoda kaksia työmarkkinoita, joissa maahan muuttavilla työntekijöillä on huonommat työehdot kuin suomalaisilla hoitajilla. Tämän vuoksi työnantajan on noudatettava myös ulkomailta rekrytoitaessa työlainsäädäntöä ja alalla sovellettavaa työehtosopimusta.

- Maahanmuuttajille on siis maksettava samaa palkkaa kuin muille työnantajan palveluksessa työskenteleville työntekijöille. Työntekijät on myös palkattava niihin tehtäviin, joihin heidät on lähtömaassa koulutettu, sanoo Tehyn lakimies Vappu Okkeri.

Kunta-alan työpaikkojen kohdalla on noudatettava kunnallista yleistä virka- ja työehtospimusta (KVTES) ja Tehy-sopimusta, sillä nämä sopimukset määrittävät hoitohenkilökunnalle maksettavat peruspalkat, joiden tasoa ei voida alittaa. Yksityisellä sektorilla on noudatettava kunkin alan yleis- tai normaalisitovaa työehtosopimusta ja sosiaalialalla yksityisen sosiaalipalvelualan yleissitovaa työehtosopimusta.

Erityistä huomiota Tehy haluaa kiinnittää kielitaitoon, sillä hoitoalalla riittävällä kielitaidolla on oma erityismerkitys.

- Potilasturvallisuus ei saa vaarantua missään tilanteessa. Vaikka laissa ei ole määritelty mikä on riittävä kielitaito, on työnantajalla lain mukaan vastuu työntekijöiden riittävästä suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta, Okkeri sanoo.

Tehyn ohjeet ”Terveydenhuoltoalan maahanmuuttajien eettinen rekrytointi ja edunvalvonta” internetissä:
https://www.tehy.fi/edunvalvonta/

Lisätietoja: Sari Koivuniemi, puh (09) 5422 7155 ja Vappu Okkeri, puh (09) 5422 7121

- Maassamme pohditaan parhaillaan erilaisia malleja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Paljon pohditaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä roolijakoa ja sitä, että onko järkevää pitää tämän kokoisessa maassa rinnakkain useita saman erikoissairaanhoidon alan yksikköä. Reumasairaala edustaa juuri tällaista huippuyksikköä, josta erityisesti lastenreumapotilaat hyötyvät ympäri Suomen.

Laitinen-Pesola pitää mielenkiintoisena keskustelunaloituksena elokuun lopussa peruspalveluministeri Paula Risikon esitystä uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet. Risikon esittämä malli, jossa muodostettaisiin maahamme 40 – 60 sosiaali- ja terveysaluetta tai jokin muu vastaava tarpeeksi laajapohjainen malli, lisäisi koordinaatiota eri tahojen kesken.

- Meillä pitäisi saada perusterveydenhuoltoon lisää resursseja lähelle käyttäjää. Vastaavasti erityisesti vaativan erikoissairaanhoidon resurssit pitää järjestää valtakunnallisesti ajatellen mielekkäästi, jotta karsitaan turhia päällekkäisyyksiä. Usein ongelmana on jopa eräänlainen kilpailu erikoissairaanhoitoyksiköiden välillä siitä missä niistä on parhaat resurssit. Tästä on päästävä eroon ja suunnattava resursseja aidosti sinne missä niitä tarvitaan.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

- Meneillään olevat leikkaukset palveluista ja hoitohenkilökunnan lomautukset aiheuttavat vain näennäisiä säästöjä, jotka kostautuvat myöhemmin lisääntyneinä terveydenhuollon kustannuksina. Erityisesti perusterveydenhuollosta lomauttaminen on typerää, koska jos sieltä ei saa hoitoa hakeudutaan kalliimman erikoissairaanhoidon piiriin.

Brax muistuttaa, että ilman lomautuksiakin ovat terveydenhuollon resurssit jo tiukoilla. Tuorein esimerkki on eilen kerrottu uutinen maamme vanhustenhoidon huonosta tilasta. Asia on ollut jo vuosia hoitohenkilökunnan tiedossa ja joissakin paikoissa hoitohenkilökunta on tehnyt jopa kanteluita potilasturvallisuuden vaarantumisen vuoksi.

Brax sanoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon kohoavista kustannuksista puhutaan paljon analysoimatta sitä miten aiemmin tehdyt säästöt ja leikkaukset esimerkiksi 90-luvun laman aikana ovat vaikuttaneet kustannuksiin tai sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Ilman koulutettua hoitohenkilökuntaa sekä riittäviä resursseja hoitotyön johtamiseen ei onnistuta suurienkaan rakenneuudistusten kuten Paras-hankkeen toteutuksessa. Kunnissa on paljon tehtävää, jotta niiden työpaikat olisivat houkuttelevia ja hoitohenkilökuntaa olisi jatkossakin saatavilla.

- Jos työntekijöillä teetetään tupla- tai jopa triplavuoroja, ketjutetaan määräaikaisia työsuhteita tai ylityökorvauksia ei makseta, on selvää että kunta työnantajana ei tällöin täytä vetovoimaisen työnantajan kriteerejä. Tällöin on kyse huonosta johtamisesta, jopa vastuuttomuudesta niin kuntapalveluiden tuottajana kuin työnantajanakin.

Braxin mielestä peruspalveluministeri Paula Risikon esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden uudistamisesta on tervetullut ravistelu ja muistutus siitä, että jos rakenteille ei tehdä mitään ollaan pysyvän ja jatkuvan kriisin partaalla.

- On hyvä, että maassamme on menossa erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta edistäviä hankkeita. Näitä hankkeita ei kuitenkaan koordinoida tarpeeksi ja vastuu sekä yhteinen päämäärä puuttuu erityisesti kuntien ja valtion kesken, jotta esimerkiksi vanhustenhuolto toimisi.

Tehy osallistuu omalla messuosastolla tänään alkaneille Kuntamarkkinoille. Tehy jakaa messuilla kukkasipuleita teemalla”Yhdessä uuteen kasvuun”, joka korostaa niin kunnallisten työnantajien ja työntekijöiden sekä kuntapäättäjien yhteistyön merkitystä: tuloksiakin syntyy, jos päättäjät luovat niihin hyvän maaperän.

Lisätietoja: Anna-Leena Brax, gsm 0400 920729

Tehy puoltaa tiukempaa lainsäädäntöä ja ohjausta, koska pelkkiin suosituksiin perustuva ohjaus vanhustenhoidon laadusta ja henkilöstömitoituksista ei ole riittävä. Kuntien toiminnan kirjavuus vanhusten palveluissa on ollut tiedossa jo pitkään.

- On sivistysvaltion merkki miten huolehditaan heikoimmista. Vanhustenhuolto ja ikäihmisten hoito tuleekin jatkossa olemaan painopiste sekä resurssien että osaamisen kannalta jatkossa yhä vahvemmin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Jäseniä on 138 000.

Tehyn kehittämisyksikön toimintaa ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tutkimus- ja työelämän kehittäminen sekä kansainvälinen toiminta. Yksikössä työskentelee 11 henkilöä. Kaikkiaan Tehyssä on noin 110 työntekijää.

Haemme kehittämisyksikköön

KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖÄ,

jonka vastuualueina ovat terveys- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvä valmistelu- ja vaikuttamistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen -tiimin vetovastuu. Oleellinen osa työtä ovat johtamis- ja esimiestyön asiakokonaisuudet sekä Tehyn luottamushenkilöiden koulutus ja jäsenpalvelu.

Tehtävään valittavalta edellytetään terveystieteiden maisterin tutkintoa tai muuta tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja lisäksi kokemusta terveys- tai sosiaalialan johto- ja esimiestehtävistä. Tehtävän hoitaminen edellyttää hyvää tiimityö- ja esiintymisvalmiutta sekä kielitaitoa. Järjestökokemus katsotaan eduksi.

Tarjoamme ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä kilpailukykyiset työsuhteen ehdot.

Työsuhteen ehdot määräytyvät Tehyssä sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti.

Vapaamuotoiset hakemukset 5.10.2009 mennessä osoitteella assistentti Tove Savonen, PL 10, 00060 Tehy tai sähköpostilla tove.savonen@tehy.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi p. 040 726 4934.

Kunnissa meneillään oleva palvelurakenteiden muutokseen tähtäävä Paras-hanke on edennyt melko kirjavasti ja vaihtelevasti. Valtuuston mielestä muutosprosessiin on saatava selkeyttä ja lisäohjausta lainsäädännön kautta. Ministeri Risikon ehdotus tuoneekin vauhtia uudistuksiin ja parempaa koordinaatiota.

- Väheneviä sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja ei pidä uhrata rakenteisiin ja päällekkäiseen hallintokulttuuriin. Rakenneremontin yhtenä tavoitteena tulee myös olla alan työpaikkojen vetovoimaisuuden kohentaminen, sujuvat työprosessit ja hoitoketjut sekä osaamisen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen, sanoo Tehyn valtuuston puheenjohtaja Kirsti Tuominen.

Tehyn valtuusto muistuttaa myös, että kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksissa on ymmärrettävä johtajuuden aivan keskeinen merkitys. Hoitotyö ja hoitohenkilöstö suurimpana henkilöstöryhmänä tarvitsee johtajia ja lähiesimiehiä, jotka huolehtivat vaativienkin rakenneuudistusten käytännön tason toteutuksesta.

Samapalkkaisuustavoite ei saa unohtua

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola pelkää, että naisten ja miesten palkkaerojen kaventamisen tavoite on karkaamassa yhä kauemmaksi taantuman ja työmarkkinamaailman muuttumisen vuoksi.

-Keskitetyistä sopimusratkaisuista on työnantajaleirin toimesta luovuttu ja käynnistyneellä liittokierroksella samapalkkaisuudesta ei ole puhuttu lainkaan. Painopisteen siirtyminen liitto- ja työpaikkakohtaiseen sopimiseen näyttäisi uhkaavan samapalkkaisuustavoitteen edistämistä, Laitinen-Pesola toteaa.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt käynnistivät kolmikantaisesti vuonna 2006 yhteisen samapalkkaisuusohjelman, jonka sitovana tavoitteena on naisten ja miesten palkkaerojen kaventaminen viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.

-Tilastokeskuksen luvut naisten ja miesten palkkaeroista kertovat, että eroa naisten ja miesten keskiansioissa on miesten hyväksi vielä lähes 600 euroa, joten samapalkkaisuustavoitteeseen on matkaa, Laitinen-Pesola muistuttaa.

Tehyn keväällä pidetyissä vaaleissa valittu uusi valtuusto on koolla parhaillaan Helsingissä. Valtuustossa on jäseninä 63 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista ympäri Suomea.

Tehy on maamme suurin terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden alalla työskentelevän sekä alalle opiskelevien ammattijärjestö, jossa on 138 000 jäsentä. Tehy on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen.

Lisätietoja:

Tehyn valtuuston puheenjohtaja Kirsti Tuominen, gsm 050 5590 584 Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

-Perusterveydenhuolto on ollut vaikeuksissa pitkään ja kärsii kroonisesta resurssipulasta. Nyt siihen kohdistuu lisäpaineita heikon talouden ja alkusyksystä uhkaavan sikainfluenssan vuoksi. Kansalaisille pitää voida taata tasa-arvoinen hoito ja henkilöstön on oltava työturvallisuuden ja jaksamisen kannalta yhdenvertaisessa asemassa eri puolilla maata. Lisäresurssien ohjaaminen kunnille perusterveydenhuollon tarpeiden vuoksi on välttämätöntä, toteaa Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Laitinen-Pesola korostaa, että valtion ja kuntien on panostettava keskinäiseen yhteistyöhön ja koordinaatioon.

-Edessä on muussa tapauksessa ristiriitainen yhtälö. Valtiovalta harjoittaa elvytyspolitiikkaa, mutta samaan aikaan kunnat suunnittelevat veronkorotuksia ja supistavat sekä palveluita että henkilöstöresursseja.

-Vastuun pallottelu – tai pitäisikö sanoa pakoilu - valtion ja kuntien kesken ei nyt auta vaan tarvitaan yhteinen käsikirjoitus siitä, miten vaikeimman yli selvitään mahdollisimman hyvin ja varautuen samalla pidemmän tähtäimen haasteisiin. Kunnissa varmasti tarvitaan valtiovallan kriisiapua, mutta myös kuntapäättäjien on ryhdistäydyttävä, jotta Paras-hankkeesta vihdoin saadaan tavoiteltuja tuloksia ja palvelut voidaan taata kansalaisille tulevaisuudessakin.

-On vaikea nähdä, että palveluita pelastettaisiin lomauttamalla henkilöstöä tai Kuntaliiton esittämillä ns. norminpurkutalkoilla, joilla tavoitellaan nykyisenkin vähäisen ohjauksen ja laadun varmistamisen purkamista aivan keskeisissä palveluissa kuten päivähoidossa, vanhusten palveluissa tai terveydenhuollossa, kritisoi Laitinen-Pesola.

Tehy yhtyy palkansaajakeskusjärjestöjen vaatimukseen siitä, että hallitus kompensoi verotuksessa työttömyysvakuutusmaksun nousun ja huolehtii työvoimapolitiikan riittävistä resursseista.

Myös suunnitellut aikuiskoulutuksen uudistukset tulee toteuttaa Akku-ryhmän esitysten mukaisesti. Esimerkiksi oppisopimustyyppisellä rahoitusjärjestelmällä voitaisiin järjestää lyhytkestoista päivityskoulutusta sellaisille jo sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiin kouluttautuneille, jotka ovat olleet pitkään pois alan työtehtävistä.

Lisäksi Tehy muistuttaa budjettiriihen alla homesairaaloiden ja -päiväkotien korjausrakentamisen tarpeesta ja hankkeiden vauhdittamisesta.

Lisätietoja

Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012