- Palveluista vastaava kuntasektori kaipaa varmasti rakenteellista uudistamista samoin terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä remonttia. Käyttämättä on kuitenkin valtavasti voimavaroja kuten henkilöstön osaaminen ja panos tuloksellisuuden parantamisessa, järkevämmin tekemisessä. Tähän haluamme TULOKSENTEKIJÄT –kampanjassa kiinnittää huomion, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Julkisen sektorin tuottavuudesta keskustellaan paljon. Pelkkä tuottavuus-käsite on liian kapea-alainen, sanoo Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi.

Kunta-alalla tuloksellisuus on määritelty ”kykynä onnistua palveluiden järjestämisessä taloudellisesti, vaikuttavuuden, palveluiden laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen.”

Keskustelussa nousi esille erityisesti hoitotyön tuloksellisuus.

- Tuloksellisuus on sitä, että mietimme millä tavoin arjen työtä voisi pyörittää fiksummin, tiivisti Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Toinen keskustelua herättänyt kysymys oli pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta.

-Meillä on 10 000 sairaanhoitajaa ja 30 000 lähihoitajaa, jotka ovat jossain muualla kuin hoitoalalla. Sietää kysyä miksi.

Tuontihoitajat eivät ole Laitinen-Pesolan mielestä ratkaisu kokonaisuuteen.

-Tarvitaan enemmän ponnistusta siihen, etteivät työntekijät luovuta jaksamisen takia, hän huomautti.

Tuloksellisuuden ja henkilöstön jaksamisen lisäksi keskustelua käytiin Suomen terveydenhuollon perustana olevasta rahoitusjärjestelmästä, kokonaisuuksien hallinnasta sekä potilaan että rakennelman tasolla ja palvelujen tasapuolisuudesta.

Mukana keskustelemassa olivat myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Attendo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Kuntaliitosta sekä peruspalveluministeri Paula Risikko. Paneelin juonsi toimittaja Kristiina Hanhirova.

Tehyn järjestämä paneeli "Terveyspäättäjät Tehyn piinapenkissä" järjestettiin SuomiAreena -tapahtumassa.

Lisätietoja SuomiAreenasta: www.mtv3.fi/suomiareena2010/

- Tulemme kertomaan kampanjassamme konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla on saatu aikaan parannuksia terveyspalveluihin. Oleellista näissä tapauksissa on se, että myös hoitohenkilöstön näkemyksiä on kuunneltu ja hoitajat ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä palveluita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. 

Tehyn kampanja julkistetaan 1.9. Helsingissä pidettävässä tiedotustilaisuudessa.

Aihetta sivutaan myös tänään Pori Jazzien yhteydessä pidettävässä SuomiAreenan paneelissa "Terveyspäättäjät Tehyn piinapenkissä". Paneeli alkaa kello 13.30 ja se pidetään Raatihuoneen kellarissa.

Tehyn paneelissa ovat mukana keskustelemassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Attendo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Kuntaliitosta ja peruspalveluministeri Paula Risikko. Paneelin juontaa toimittaja Kristiina Hanhirova.

Lisätietoja: Tehyn tiedottaja Jaana Reijonaho, gsm 040 356 8409, jaana.reijonaho@tehy.fi, www.tehy.fi

Päättäjien ja talouselämän asiantuntijoiden pitäisi nähdä julkinen sektori nykyistä enemmän mahdollisuutena, jota uudistamalla saadaan aikaan päivitetty versio hyvinvointiyhteiskunnasta. Myös julkisen sektorin omistajat eli veronmaksajat ilmoittavat gallupeissa maksavansa veroja ja rahoittavansa julkisia palveluita mielellään, kunhan rahat ohjataan esimerkiksi terveydenhuoltopalveluiden turvaamiseen.

- Valittavalla linjalla ja keskustelun sävyllä on iso mielikuvallinen merkitys – näkeekö seuraava sukupolvi Suomen kuihtuvana auringonlaskun maana vai innostavana edelläkävijänä globaaleissa haasteissa? Näkökulmaa on muutettava ja panostettava julkisen sektorin voimalliseen kehittämiseen ja tuotava esiin peruspalveluiden roolia arjen sujuvuuden edistäjänä – siitähän on kyse, kun esimerkiksi päivähoito ja terveydenhuolto toimivat.

Terveydenhuollossa on jo tehty tuloksellista ja tuottavaa työtä – toisin kuin ehkä nykyisestä keskustelusta voisi päätellä. Tuloksellisuus näkyy mm. hoitoaikojen lyhentymisenä.  Terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa vuodesta 1990 vain 0,5 %, mikä on selvästi vähiten OECD-maista.

- Ennen hoitomahdollisuuksien kehittyminen oli tavoiteltava asia. Terveydenhuollossa on tuotettu tavoitteiden mukaisesti pidempää elinikää ja parempaa hoitoa, mutta nyt tämä nähdäänkin rasitteena yhteiskunnalle. On myös tärkeää tiedostaa, että Suomi käyttää varsin maltillisesti rahaa terveydenhuoltoon. Viimeisissä OECD:n tilastoissa olemme sijalla 20, Suomen edellä ovat lähes kaikki muut läntiset teollisuusmaat  vertailtaessa eri maiden terveydenhuoltomenojen osuutta bruttokansantuotteesta.

Tuloksellisuuden tavoite terveydenhuollossa nousee Laitinen-Pesolan mukaan jatkossa yhä tärkeämmäksi. Työvoimaa ei saada tulevaisuudessa merkittävästi lisää terveydenhuoltoon. Rakenneuudistukset  kuten kuntarakenne- ja rahoitusuudistukset vaikuttavat omalta osaltaan . Usein ei kuitenkaan ymmärretä, että vaikuttavia muutoksia ei synny, jos työelämän arjessa ei tapahdu muutoksia.

- Tuloksellisimmat innovaatiot terveydenhuollossa eivät vaadi niinkään teknillisen korkeakoulun laboratoriota kuin maalaisjärkeä ja työntekijöiden kuulemista sekä innostamista. Työntekijöillä on paras tieto siitä, miten eri työvaiheet kuten esimerkiksi turha juokseminen tai papereiden etsiminen voidaan minimoida.  Tämä on sitä käyttämätöntä potentiaalia, jolla voidaan edistää tuloksellista toimintaa.

Jaana Laitinen-Pesola puhui tänään Savonlinnassa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamisesta Taloutemme Tulevaisuus –foorumissa, joka on osa meneillään olevaa Saimaa Summit –tapahtumaa. 

Lisätietoja: tiedottaja Jaana Reijonaho, gsm 040 356 8409

https://www.tehy.fi/jasenyys/tehyn_koulutus/lahihoitajapaivat_2010/

-Tarkoitus on saada aikaan räväkkää ja konkretiaan menevää keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Uudistaminen tuntuu olevan kovin vaikeaa ja monimutkaista, vaikka sen tarpeesta ollaan yhtä mieltä. Keskustelun teemoina mm. seuraavaa: Projekteja ja hankkeita riittää, missä vaikutukset? Perusterveydenhuolto kriisissä?  Riittävätkö rahat? Tehokkuus ja tuottavuus terveydenhuollossa? Riittäkö työvoima? Tuontihoitajat muoti-ilmiö? Johtamisessa ongelmia?, kertoo Tehyn viestintäjohtaja Katri Lindqvist. 

Tehyn paneelissa ovat mukana keskustelemassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Attendo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Kuntaliitosta ja peruspalveluministeri Paula Risikko.

SuomiAreenan ohjelmatiedot:

http://www.mtv3.fi/suomiareena/ohjelma.shtml?1

Lisätietoja:

viestintäjohtaja Katri Lindqvist, puh. (09) 5422 7180

tai heinäkuun aikana tiedottaja Jaana Reijonaho, puh. (09) 5422 7185

Perusteluissa todetaan, että ministeri Risikko on toiminut pitkään sekä terveydenhuollon ammattilaisena että tehyläisten kouluttajana. Hän on myös entinen tehyläinen. Yhteistyö ja vaikuttaminen on jatkunut hänen ministeri- ja kansanedustajakautenaan. Terveydenhuollon ammattilaisen taustan omaavana ministeri Risikko on nähnyt hoitohenkilökunnan merkityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa.

Toini Nousiainen –mitali myönnetään henkilölle, joka on toiminnallaan edistänyt tasa-arvoa ja tuonut merkittävästi esiin hoitohenkilökunnan työtä sekä merkitystä. Toini Nousiainen vaikutti aikanaan ratkaisevalla tavalla Tehyn perustamiseen silloisesta kuudesta alan eri ammattijärjestöstä  ja hän toimi Tehyn ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1982 – 1985. Nousiainen on Tehyn kunniapuheenjohtaja.

Lisätietoja:

viestintäjohtaja Katri Lindqvist, gsm 040 588 3431

Tehyn tavoitteena oli ratkaisu tekstikysymysten osalta myös tehyläisille vuoden 2011 loppuun. Omia erillisiä sisältötavoitteita teksteihin ei siis ollut vaan kysymys oli oikeudesta sopia jäsenten asioista.

Sovintoesityksen mukaan tehyläisiin noudatetaan tekstien osalta työrauhavelvoittein 31.12.2011 asti kulloinkin voimassa olevan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Tehyläisten palkoista on sovittu vuoden 2011 loppuun jo aiemmin vuoden 2007 Tehy-sopimuksessa. Sovintoesitys varmistaa myös Tehyn aseman mm. luottamusmiesjärjestelmän sekä työryhmiin osallistumisen osalta.

-Sovintoesitys täytti asetetut tavoitteet ja valtuustomme hyväksyi sen yksimielisesti. Sovintoesitys turvaa Tehyn oikeuden sopia jäsentensä asioista ja rauhoittaa tilanteen ensi vuoden loppuun. Ratkaisu myös päättää työtaistelutoimet muutoinkin haasteellisena kesäaikana terveydenhuollossa, toteaa Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

-On järkevää, että tekstikysymyksistä sovittiin nyt samantyyppisellä logiikalla ja sopimuskauden pituudella kuin Tehy-sopimuksen voimassa olevista palkkapykälistä on jo sovittu. Lisäksi olemme sitoutuneet sovintoesityksessä edistämään kunta-alan sopimusjärjestelmän uudistamistyötä sopimuskauden aikana, mille myös Tehyssä nähdään selvä tarve.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, p. (09) 5422 7012

Edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara, p. (09) 5422 7131

Tehy haluaa sopimuksen ns. tekstikysymyksistä ja työrauhan kunta-alalle myös tehyläisille. Tehyn osalta tällä hetkellä ovat voimassa vain erillisessä Tehy-sopimuksessa vuosille 2010 - 11 sovitut palkankorotuserät.

Vauhdittaakseen ratkaisua kuntatyönantajan ja Tehyn sopimuskiistassa Tehyn valtuusto päätti yksimielisesti tänään laajentaa työsuhteisia koskevaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa kuuteen uuteen kaupunkiin ja sairaanhoitopiiriin alkaen 27.5.2010.

- Tehyllä on sopimusyhteiskunnassa oikeus sopia jäsentensä asioista eikä vain yhtyä muiden neuvottelemiin sopimuksiin. Ihmettelemme suuresti viranomaistehtävässä toimivan kuntatyönantajan tekemää rinnakkaissopimuskieltoa muiden kuntajärjestöjen kanssa, mikä vaikeuttaa ratkaisun löytämistä. On myös vaikea ymmärtää vimmaa palauttaa vanha sopimusjärjestelmä, kun olemme jo muutoksen tiellä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

-Vuoden 2007 tiukalla taistelulla saavutettu Tehy-sopimus oli koko koulutetun hoitohenkilöstön edunvalvonnassa askel oikeaan suuntaan. Nykyinen kunta-alan muiden järjestöjen ratkaisu itse asiassa seurailee palkkojen osalta pitkälti tehyläisten aiemmin tekemää pohjatyötä.

-Tulevaisuudessa sopimusjärjestelmää on pakko muuttaa. Koulutettu hoitohenkilöstö tulee tarvitsemaan oman sopimuksensa, jotta alan työpaikkojen vetovoimaa ei tärvellä lopullisesti, korostaa Laitinen-Pesola.

Meneillään olevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä jatkavat edelleen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun kaupunki.

Tehyn valtuusto päätti tänään ylityö- ja vuoronvaihtokiellon astumisesta voimaan torstaina 27.5. seuraavissa uusissa paikoissa:

-Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri , Kuopion kaupunki

-Satakunnan sairaanhoitopiiri , Porin kaupunki

-Vaasan sairaanhoitopiiri , Vaasan kaupunki

-Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri , Seinäjoen kaupunki

-Keski-Suomen sairaanhoitopiiri , Jyväskylän kaupunki

-Lapin sairaanhoitopiiri, Rovaniemen kaupunki

Laajennuksen piirissä on noin 12 000 tehyläistä ja painostustoimessa on mukana nyt kaikkiaan 37 000 tehyläistä . Ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei koske päivähoitoa ja kotihoitoa.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon astuessa voimaan tehyläiset työskentelevät ennalta suunniteltujen työvuorojen mukaan säännöllisen työajan puitteissa. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla ei haluta vaarantaa kenenkään henkeä tai terveyttä.

Tehyn ja kuntatyönantajan sopimuskiistan sovittelu jatkuu valtakunnan sovittelijan johdolla perjantaina 28.5. aamupäivällä.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara (neuvottelutilanne), puh (09) 5422 7131

Järjestöyksikön johtaja Kirsti Viljakainen (ylityö- ja vuoronvaihtokielto), puh (09) 5422 7201

Tehy julkisti tänään 20. kesäaikaselvityksensä Helsingissä seminaarissa, jossa puhuivat Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi sekä kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.

Seminaarissa luotiin katsaus 1990-luvun alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollossa ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä esiteltiin kesäaikaa 2010 koskevan tuoreen selvityksen tulokset.

-Ensimmäisen selvityksen keskeinen tulos vuonna 1991 oli, että kunnat supistivat toimintojaan säästösyistä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Säästösyyt ovat nousseet jälleen viime vuodestä alkaen uudelleen esiin. Kesäajan toiminnan supistaminen on terveydenhuollossa normaali käytäntö niiltä osin, kun palveluiden kysyntäkin kesällä vähenee. Vakiintuneen käytännön lisäksi sulkujen ja supistusten syinä ovat Tehyn selvitysten mukaan olleet mm. lääkäripula ja 2000-luvulla alkanut kasvava pula hoitohenkilöstöstä, totesi Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola seminaariavauksessaan.

-Parin viime vuosikymmenen aikana palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö on muuttunut paljon. 1980 – 90-luvun vaihteen tiukasta keskustason normiohjauksesta on tultu vaiheeseen, jota voisi kuvailla ”villit ja vapaat kunnat”.

-Uutta terveydenhuoltolakia valmistellaan parhaillaan, mutta alkuperäisiin tavoitteisiin nähden se ei tulle ratkaisemaan terveydenhuollon kysymyksiä toivotussa mittakaavassa. Näin isot uudistukset vaatisivat poliittiselta päättäjältä vastuullista sitoutumista yli vaalikausien joskus hankaliltakin tuntuviin muutoksiin, totesi Laitinen-Pesola.

Koulutus ja osaaminen ratkaisevat

-Lähihistorian ehkä merkittävin lainsäädännöllinen uudistus on ollut ammattihenkilölaki vuonna 1994. Sen lähtökohtana oli potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä säännelty ja valvottu koulutus. Koulutusvaatimukset ja korkea osaaminen on sittemmin tehnyt mahdolliseksi monet maamme terveydenhuollon uudistukset ja kehittämisen.

-Jatkossa koulutuksen ja osaamisen merkitys tulee vain korostumaan, kun työvoimaa ei ole mahdollista saada merkittävästi lisää ja tuloksellisuuden ja ns. fiksummin tekemisen tavoite nousee yhä tärkeämmäksi, arvelee Laitinen-Pesola.

20 vuodessa hoitotulokset ovat parantuneet, elinikä noussut ja hoitoajat lyhentyneet. Työ on ollut tuloksellista ja hyötyjä tuottavaa.

-On myös tapahtunut kiinnostava näkökulman muutos. Aiemmin puhuttiin hoitomahdollisuuksien kehittymisestä, hoidon parantumisesta. Nyt puhutaan hoidon tarpeen kasvusta, mikä nähdään rasitteena yhteiskunnalle. On kovin epäloogista, että terveydenhuolto on tuottanut pidempää elinikää ja vaikuttavampaa hoitoa ja se onkin nyt jotenkin huono tulos, pohtii Laitinen-Pesola.

Sopimusjärjestelmä muutospaineissa

-Kesäajan selvitysten historia kertoo, että pula hoitohenkilöstöstä ja rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet 2000-luvulla. Haluan lyhyesti puuttua ajankohtaiseen tilanteeseen juuri työpaikkojen vetovoiman kannalta.

-Keskeisiä vetovoimaa heikentäviä tekijöitä ei saada kuntoon ilman nykyaikaa vastaavia välineitä myös työmarkkinapöydässä. Kunta-alan sopimusjärjestelmää on pakko uudistaa vastaamaan tämän päivän työelämää ja terveys- ja sosiaalialan erityisongelmia - esimerkkinä vaikkapa kolmivuorotyön houkuttelevuuden lisääminen nuorten silmissä.

-Toimintaympäristö ja palvelujärjestelmä ovat käyneet läpi suuria muutoksia. Tätä taustaa vasten muutospaine työmarkkina- ja sopimusjärjestelmää kohtaan tuntuu erityisen perustellulta, sanoo Jaana Laitinen-Pesola.

”Hankehelvetti ja konsulttitaivas?”

Kuntien vaihteleva kyky vastata lakisääteistä palveluista on johtanut siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei pystytä enää kaikkialla järjestämään tasavertaisesti ja tasalaatuisina. Ongelmat on havaittu ja niitä on pyritty ratkomaan.
-Sinänsä hyvistä kehittämistavoitteista on kuitenkin syntynyt sosiaali- ja terveydenhuoltoon aikamoinen ”hankehelvetti ja hallintohimmelien sotku” ja ”konsulttien taivas”, sanoi Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi.

-Hyvääkin on saatu aikaan: esimerkiksi hoitotakuu on velvoittanut järjestämään hoidon kansalaisille aiempaa tavoitteellisemmin ja organisoimaan toimintaa paremmin. On myös kerätty valtavasti tietoa ja luotu hyviä käytäntöjä, joita ei kuitenkaan ole saatu riittävästi käyttöön arjessa.

-Organisaatioiden tasolla kyse on useimmiten hyvästä johtamisesta tai pikemmin sen puuttumisesta. Hyvällä johtamisella muutokset viedään läpi onnistuneesti ja kehittäminen ja innovaatiot tulevat kiinteäksi osaksi varsinaista työtä. Hyvä johtaminen varmistaa myös, että työpaikat ovat vetovoimaisia ja houkuttelevat uusia osaajia työhön ja jäämään alalle.

-Työpaikoilla koetaan jatkuvia rekrytointiongelmia ja pulaa työvoimasta. Hoitohenkilöstöä työskentelee noin 30 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Vetovoima on vienyt väärään suuntaan.

-Meillä on tärkeä tiedostaa, että pula terveydenhuoltohenkilöstöstä on globaali. Maailmasta puuttuu WHO:n tietojen mukaan neljä miljoonaa terveydenhuollon ammattilaista, sanoo Honkalampi.

-Nyt on muotia tuoda hoitohenkilöstöä ulkomailta. Työperäistä maahanmuuttoa emme vastusta, mutta rekrytoinnin on oltava eettisesti kestävää. Emme voi siirtää työvoimapulaa paljon heikommassa asemassa olevien maiden kannettavaksi.
-Kehittyvistä maista ulkomaille lähtevät terveydenhuollon ammattilaiset jättävät aukon kotimaansa terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan. Näin on käynyt esimerkiksi Filippiineillä.

-Tulevaisuuden haasteet on ratkaistava ihan itse. Tarvitaan vastuullisia poliittisia päätöksiä, vetovoimaisia työpaikkoja sekä koulutettua henkilöstöä hoitamaan ja kehittämään järjestelmää paremmaksi. Tarvitaan kansalaisten omaa vastuuta ja osallisuutta terveydestään. Tehy haluaa olla mukana vastaamassa näihin haasteisiin, toteaa Honkalampi.

Lisätietoja:

Viestintäjohtaja Katri Lindqvist, p. (09) 5422 7180
Tiedottaja Jaana Reijonaho, p. (09) 5422 7185

- Vuosi sitten yleistyi säästösyistä johtuva toiminnan supistaminen, jolloin 40 % vastanneista tehyläisistä pääluottamusmiehistä ilmoitti että säästösyyt vaikuttavat entistä enemmän kesäajan palveluihin . Tänä vuonna sama kehitys jatkuu. Parin viime vuoden aikana säästösyistä johtuva sosiaali- ja terveyspalveluiden supistaminen on lähes kaksinkertaistunut, jos tilannetta verrataan vuoden 2008 tasoon, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.

Tehyn selvitykseen vastasi 147 pääluottamusmiestä huhtikuun aikana ennen Tehyn toukokuun alussa aloittamaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa neljässä kaupungissa.

Edellisvuosien tapaan supistukset kohdistuvat erikoissairaanhoitoon ja kiireettömään hoitoon. Kuitenkin supistuksen kohteena on alueita, joista ei Markkasen mukaan olisi varaa tinkiä kesäaikanakaan.

- Erityisesti ihmettelen erikoissairaanhoidossa sitä, että kuinka on mahdollista supistaa psykiatrian palveluita. Meillä on viime vuosina ollut laaja yhteiskunnallinen keskustelu riittämättömästä panostuksesta psykiatriseen hoitoon ja tilannetta ei ainakaan helpota kesäaikana tapahtuva voimakas palveluiden heikkeneminen juuri tällä osa-alueella. Samoin perusterveydenhuollon piiriin kuuluvia neuvolapalveluja supistetaan reilusti myös tulevana kesänä. Tämäkin on osa-alue, jonka olisi toimittava vuodenajasta riippumatta.

Psykiatrian ja neuvolatoiminnan lisäksi supistukset kohdistuvat erikoissairaanhoidossa erityisesti kirurgiaan, korva- nenä- ja kurkkutauteihin, silmätauteihin ja sisätautien alueelle. Perusterveydenhuollossa supistetaan neuvolatoiminnan lisäksi erityisesti hammashoidosta, fysioterapiasta, ja vastaanottotoiminnasta.

Keskimäärin toiminnan supistukset kestävät 2 – 6 viikkoa. ¾ vastanneista pääluottamusmiehistä ilmoitti, että omassa organisaatiossa tehdään kesäaikana toiminnan supistuksia. Säästösyiden lisäksi supistuksen syynä ovat vuosilomat, vakiintunut tapa ja pula hoitohenkilökunnasta.

Sijaisten saatavuudessa edelleen ongelmia

Vastanneista 81 % (n = 116) ilmoitti, että sijaisten rekrytoinnissa oli ollut ongelmia, mutta ainoastaan joka kolmannen vastaajan mukaan pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä on syynä kesäajan toimintojen supistamiseen.

- Aiemmissa selvityksissä pula koulutetusta henkilöstöstä nähtiin nykyistä suurempana ongelmana. Rekrytointiongelmat kohdistuvat useimmin lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Ammattiryhminä useimmin mainittiin sairaanhoitajat, mutta myös lähihoitajia ja bioanalyytikkoja tarvittaisiin. Sijaispula on ympärivuotinen, sillä myös muulloin kuin kesäaikana on vaikea saada lyhytaikaisia sijaisia, Markkanen sanoo.

Tänä vuonna kysyttiin myös miten organisaation vetovoimaisuuden puute vaikuttaa sijaisten saatavuuteen. Lähes 29 % (n = 41) vastasi, että tällä on vaikutusta rekrytointiongelmiin.

- Mielestäni tämä on vakava signaali siitä, että julkisen sektorin työpaikoissa ei pystytä tarpeeksi hyödyntämään mm. erilaisia joustavia työaikamalleja, joista on hyviä kokemuksia. Toisaalta myös säästösyistä joissakin organisaatioissa on rekrytointikieltoja, jolloin sijaisia ei saa palkata.

Varahenkilöstöjärjestelmä kasvattaa suosiotaan

Positiivisena kehityksenä Markkanen näkee vakituisiin työsuhteisiin perustuvan varahenkilöstöjärjestelmän käytön yleistymisen. Varahenkilöstöjärjestelmän avulla varmistetaan, että saadaan tarvittaessa hoitotehtäviin päteviä sijaisia.

- Nyt jopa yli 76 % vastanneista (n = 107)ilmoitti, että tällainen järjestelmä on käytössä. Kymmenen vuotta sitten vain 10 prosentissa vastaajien organisaatioista oli tällainen järjestelmä. Olemme Tehyssä pitäneet pitkään tätä asiaa esillä ja siksikin on ilo huomata, että varahenkilöstöjärjestelmä yleistyy. Kuitenkin ensisijaista on se, että organisaatioiden perushenkilömitoitukset ovat riittävät. Varahenkilöstöjärjestelmiä tuleekin edelleeen kehittää niin, että niiden avulla voitaisiin entistä useammin paikata lyhytaikaisia poissaoloja.

Kuitenkin tuplavuorojen teettäminen ja lisä- ja ylityöt venyttävät yhä edelleen hoitohenkilöstön päivää.

- Liian niukat henkilöstömitoitukset johtavat tähän ja rekrytoinnin ongelmien - osaavan henkilöstön saatavuus, rekrytointikiellot - vuoksi voi olla, että varahenkilöstönkään määrä ei ole riittävä.

Taustatietoja selvityksestä

Tehy on selvittänyt vuodesta 1991 alkaen julkisen sektorin terveydenhuollon toimintaa ja henkilöstöjärjestelyiden toteuttamista erityisesti kesäaikana (1.5. – 30.9.). Nyt julkistettava selvitys on 20:nes laatuaan. Ensisijaisesti tietoja kerätään kesäajan järjestelyistä ja hoitohenkilöstön työllisyystilanteen muutoksista, mutta myös terveydenhuollon toimintojen organisoinnista, henkilöstöpolitiikasta ja muista ajankohtaista asioista.

Tehyn nyt julkistaman 20:nen selvityksen tiedot perustuvat 147 pääluottamusmiehen vastauksiin, joiden tiedot on kerätty huhtikuun aikana ennen Tehyn ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa, joka astui voimaan 6.5. Vastaajien organisaatioissa on yli 30 000 potilas- tai hoitopaikkaa ja niissä on noin 95 000 hoitohenkilökunnan edustajaa. Vastauksia saatiin kaikista lääneistä ja 40 % vastauksista tuli niistä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista, jotka tuottavat palveluja yli 50 000 asukkaan väestöpohjalle. Kysely lähetettiin 183:lle pääluottamusmiehelle (vastausprosentti 80).

Lisätietoja: Kirsi Markkanen p. (09) 5422 7163

Filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat hiljattain aloittaneet työnsä Tampereen Hatanpään sairaalassa ja Helsingissä Hyks:issä. Lahden kaupungin suunnitelmissa on ollut tuoda 30 sairaanhoitajaa Kiinasta.

Tehy ei vastusta ulkomaalaisten hoitajien tuloa Suomeen, mutta heihin on noudatettava samoja työehtoja kuin suomalaisiin. Myös kielitaidon on potilasturvallisuuden vuoksi oltava riittävän hyvä.

Ulkomailta rekrytointi on ollut suomalaisten työnantajien keino varautua työvoimapulaan. Rekrytoinnin kustannukset voivat nousta yllättävän korkeiksi. Työvoimaa ulkomailta välittävän Opteamin toimitusjohtaja Mika Eskola kertoo uudessa Tehy-lehdessä, että yritys on käyttänyt yhteishankkeeseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa noin 250 000 euroa. Tehy-lehden tietojen mukaan HUS maksaa meneillään olevassa hankkeessa Opteamille 8 000 euroa jokaisesta hoitajasta.

Kaikkiaan hoitoalan rekrytointihankkeisiin on Opteamissa käytetty noin kaksi miljoonaa euroa. Kuluja aiheuttavat mm. täysipäiväinen kielikoulutus, lentomatkat ja asuminen. Kuluista huolimatta hoitajatuonnissa on Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemen mukaan iso bisnesmahdollisuus, sillä yritykset eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Koivuniemi ihmettelee, miksi suomalaiset työnantajat ovat valmiita sijoittamaan suuria summia rahaa tuloksiltaan kohtuullisen epävarmaan hoitajatuontiin.

-Järkevämpää olisi panostaa hoitoalan vetovoimaisuuteen suomalaisten jo alan koulutuksen saaneiden silmissä.

Ulkomailta rekrytoinnin pitää myös olla eettisesti kestävää.

-Suomi ei voi siirtää työvoimapulaansa toisiin maihin. Kansainvälinen ay-liike haluaa kiinnittää huomiota hoitajatuonnin epäeettisiin puoliin. Yksittäiselle hoitajalle Suomeen tulo voi olla onnenpotku, mutta menettäjiä ovat filippiiniläinen terveydenhuolto, yhteiskunta ja lähtijän perhe. Onko oikein tehdä bisnestä ihmisten hädällä ja toimimattomalla yhteiskunnalla, kysyy Koivuniemi.

Liitteessä Tehy-lehden numerossa 7 ilmestyneet jutut koskien hoitajatuontia

Lisätietoja:

Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi, puh (09) 5422 7155

Vaikutukset kohdistuvat kiireettömään hoitoon ja leikkausjonojen purkamiseen sekä toimintojen supistamiseen ja henkilöstöjärjestelyihin erityisesti niillä terveydenhuollon osa-alueilla, missä esimerkiksi kesäaikaan suljetaan osastoja ja yksiköitä.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana tehyläiset tekevät töitä normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, mutta eivät tee ylitöitä eivätkä vaihda vuoroja. Painostustoimenpide on pakottanut työnantajat mittaviin poikkeusjärjestelyihin, jotka osoittavat, että palvelut pyörivät huolestuttavan ohuella organisaatiolla ja hoitohenkilöstön venymisen varassa.

Potilasturvallisuutta painostustoimilla ei ole haluttu vaarantaa. Tehy onkin kiellon alkaessa ohjeistanut jäseniään, että kiellosta voi äkillisestä, potilasturvallisuuden kannalta perustellusta syystä eri ilmoituksella poiketa.

Tehy tavoittelee painostustoimella oikeutta sopia ja allekirjoittaa omien jäsentensä puolesta erillinen kunta-alan tekstikysymyksiä ja työrauhaa koskeva sopimus. Tähän Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole useita kuukausia kestäneiden neuvottelujen kuluessa ollut halukas. Palkankorotuksia koskevat pykälät ovat tehyläisten osalta voimassa 2011 loppuun vuonna 2007 tehdyn Tehy-sopimuksen nojalla.

Sopimuskiistan sovittelua jatketaan valtakunnan sovittelijan johdolla maanantaina 17.5.

Lisätietoja:

Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara, puh. (09) 5422 7131

Kahden vakinaisen asiamiehen jäädessä lähikuukausina eläkkeelle haemme heidän tilalleen keskustoimiston järjestöyksikköön vakituiseen työsuhteeseen

KAHTA JÄRJESTÖASIAMIESTÄ

Järjestöasiamiehen keskeisinä tehtäväalueina ovat Tehyn ammattiosastojen tukeminen ja toiminnan kehittäminen, luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatioiden rakentaminen sekä koulutustoimintaan osallistuminen.

Järjestöasiamieheltä edellytämme yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoa tai vähintään opistotasoista koulutusta, vankkaa kokemusta järjestötoiminnasta, hyviä viestintätaitoja, osoitettua kiinnostusta itsensä kehittämiseen, hyvää tietoteknistä osaamista, oma-aloitteisuutta ja organisointikykyä sekä hyvää suomen kielen taitoa. Ruotsinkielen taito katsotaan eduksi.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan tehtäväkentän, itsenäisen työn ja viihtyisän työympäristön. Työsuhteen ehdot määräytyvät Tehyssä noudatettavan työehtosopimuksen mukaan.

Lisätietoja tehtävistä antaa järjestöpäällikkö Heikki Saldén, gsm 040 588 1921 tai järjestöyksikön johtaja Kirsti Viljakainen, gsm 040 595 1976 (arkisin 9-11).

Hakemukset ansioluetteloineen (ei todistusjäljennöksiä) 12.5.2010 mennessä osoitteella kirsti.viljakainen@tehy.fi. Sähköpostin asiakenttään pyydetään maininta ”järjestöasiamies”.

Julkisuudessa on tuotu esiin yhä lisääntyvä työvoiman tarve sosiaali- ja terveysalalla. Viimeksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, että sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan vuoteen 2025 mennessä lisää jopa 120 000 työntekijää. Ratkaisuksi esitetään yleensä koulutuspaikkojen lisäämistä.

Tehyssä on tutkimuspäällikkö Marja-Kaarina Koskisen aloitteesta selvitetty sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja työvoimatilannetta.

- Sosiaali- ja terveysalan työvoimatarvetta ei pystytä ratkaisemaan, jos ei analysoida riittävän hyvin sitä miksi alalta siirrytään niin helposti muihin tehtäviin. Tällä hetkellä esimerkiksi sairaanhoitajista ja lähihoitajista on tilastotietojen mukaan töissä muilla aloilla 30 000 henkilöä. Nykyiset 17 000 aloituspaikkaa vuosittain riittäisivät hyvin vastaamaan alan työvoimatarpeeseen, jos kiinnitettäisiin enemmän huomiota työpaikkojen vetovoimaisuuteen, sanoo Tehyn tiedotustilaisuudessa asiaa esitellyt koulutuspoliittinen asiamies Soila Nordström.

Keinoiksi alalla pysymiseen Nordström esittää palkkauksen parantamisen lisäksi mm. täydennyskoulutuksen lisäämistä, mahdollisuutta kehittyä asiantuntijana, parempaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, työtehtävien sopivaa määrää, joustavia työaikoja ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamista.

- Jos esimerkiksi sairaanhoitaja on ollut useita vuosia poissa työelämästä kotona hoitamassa lapsia, voi olla aikamoinen kynnys palata työelämään. Joissakin paikoissa järjestetäänkin jo rekrytointikoulutuksia, joiden avulla päivitetään osaamista. Samoin ikääntyvien ja jo eläkkeellä olevien työntekijöiden tulisi voida osallistua työelämään jaksamisensa mukaan.

Enemmän valtakunnallista yhteistyötä työvoimatilanteen ennakointiin

Opetushallituksessa toteutettava työvoiman ennakointitilastojen avulla tehtävä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan seuranta on sinänsä hyvä järjestelmä, mutta se ei pureudu tarpeeksi tarkasti työvoimatilanteeseen. Muutakin ennakointia toteutetaan mm. maakuntaliittojen toimesta, mutta eri viranomaistahojen olisi tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä valtakunnallisen tilanteen kartoittamiseksi. On ongelmallista, että itsenäisesti toimivien ammattikorkeakoulujen ei tarvitse huomioida toiminnassaan näitä maakuntaliittojen selvityksiä.

Pahinta Nordströmin mielestä on tilanne, jossa koulutusta suunnitellaan ”siltarumpupolitiikka-pohjalta”, jolloin aloituspaikkojen suunnittelua ohjaavat työvoiman todellisen tarpeen sijaan alue- ja paikallispolitiikan värittämät tavoitteet. Alan työvoimatarvetta pitää ennakoida valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

- Jos esimerkiksi vältetään kouluttamasta bioanalyytikkoja (laboratoriohoitajia), koska se on koulutuksessa vaadittavan laitteiston vuoksi liian kallista ja sen sijaan koulutetaan esimerkiksi fysioterapeutteja, ollaan hakoteillä. Maassamme on pulaa bioanalyytikoista, mutta fysioterapeuteista on ylitarjontaa.

Koulutukseen lisää työelämälähtöisyyttä

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen lähtökohtana ovat ammatit, jotka ovat tarkasti säädeltyjä viranomaisten taholta. Lainsäädäntö edellyttää erityisiä vaatimuksia henkilöstön ammattitaidolle, siksi koulutuksen on oltava näiden vaatimusten mukaisia kaikissa alan oppilaitoksissa. Myös opiskelijavalintoihin pitää saada oppilaitoskohtaisten kriteerien tilalle yhtenäiset, valtakunnalliset kriteerit.

- Yhtenäiset valtakunnalliset mittarit niin koulutukseen kuin opiskelijavalintaan toimisivat peruslähtökohtana ammattihenkilöiden laillistamiselle ja rekisteröinnille. Samalla myös edistettäisiin potilasturvallisuuden toteutumista. Koulutuksen olisi oltava myös nykyistä selvästi enemmän työelämälähtöistä, jolloin osaamista kehitetään työelämän tarpeisiin.

Monessa maassa on myös työpaikoilla käytössä erityinen ensimmäisen työvuoden ohjelma juuri valmistuneille, mitä kautta työntekijöitä on saatu hyvin sitoutettua työpaikkoihin ja työtehtäviin. Tällainen käytäntö edistää työelämässä tarvittavaa osaamista.

Tehyn koulutuspoliittisissa teeseissä esitetäänkin koulutuksen ja tutkintojen järjestämistä ja kehittämistä työelämälähtöisesti. Lisäksi Tehyn mielestä lähivuosina olisi arvioitava sosiaali- ja terveysalan koulutuksen rakenteita ja rahoitusta kriittisesti.

- II asteen koulutuksessa olisi kiinnitettävä huomiota koulutusohjelmiin ja niiden kehittämiseen siten, että työelämän edellyttämä osaaminen turvataan. Samoin yliopisto- ja ammattikorkeakoulun roolit ja työnjako pitäisi selvittää.

Eläkepoistuma vie monesta sosiaali- ja terveysalan ammatista yli 40 % työvoimasta

Eläkepoistuma vie monesta sosiaali- ja terveysalan ammatista yli 40 % vuosina 2010 – 2023. Esimerkiksi hammashoitajista jää eläkkeelle vuoteen 2023 mennessä 53 % ja bioanalyytikoista 50 %. Monessa muussakin ammattiryhmässä eläkepoistuma on yli 40 % .

- Lähes puolet kuntasektorilla työskentelevistä tehyläisistä saavuttaa eläkeiän vuoteen 2023 mennessä. Määrällisesti tämä tarkoittaa lähes 55 000 hoitajaa. Voidaankin kysyä, että miten heidät korvataan jos ei nykyistä tarkemmin suunnitella koulutusta ja kiinnitetä huomiota alalla pysymiseen. On huomattava, että tässä ovat mukana vain kunnallisen sektorin hoitajat, päälle tulee vielä poistuma yksityiseltä sektorilta, josta ei ole saatavissa kovin tarkkoja tilastotietoja, toteaa Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi.

Ammattiryhmiä, joissa yli 40 % saavuttaa eläkeiän vuoteen 2023 mennessä:

Bioanalyytikot/laboratoriohoitajat, N = 4 025, joista 50 %
Hammashoitajat, N = 3 119, joista 53 %
Mielenterveyshoitajat, N = 2 949, joista 47 %
Osastonhoitajat, N = 5 110, joista 60 %
Perushoitajat ja lähihoitajat, N = 45 707, joista 42 %
Suuhygienistit/hammashuoltajat, N = 901, joista 42 %
Terveydenhoitajat, N = 6 453, joista 43 %
Ylihoitajat, N = 431, joista 67 %

Sairaanhoitajista (N = 41 352) jää eläkkeelle vuoteen 2023 mennessä 31 % työvoimasta.

Tehyn selvitys ”Löytääkö opiskelija paikkansa – kohtaako työ tekijänsä” ja ”Tehyn koulutuspoliittiset teesit 2009 – 2013” internetissä osoitteessa:
www.tehy.fi/selvitykset

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyyn kuuluu 140 000 koulutettua alan ammattilaista, mm. bioanalyytikoita, ensihoitajia, fysioterapeutteja, hammashoitajia, kätilöitä, laboratoriohoitajia, lastenhoitajia, lähi- ja perushoitajia, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia, mielenterveyshoitajia, osastonhoitajia, röntgenhoitajia, sairaanhoitajia, suuhygienistejä, terveydenhoitajia, toiminta-terapeutteja ja ylihoitajia. Tehy on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen. www.tehy.fi

Lisätietoja: Marja-Kaarina Koskinen, puh. (09) 5422 7165 ja Soila Nordström, puh. (09) 5422 7169

Muut kunta-alan järjestöt ovat allekirjoittaneet kunta-alan sopimukset helmikuussa. Tehyllä ei ole helmikuun alun jälkeen ollut voimassa olevaa sopimusta tekstikysymysten osalta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa eikä kuntatyönantaja ole halukas sellaista tekemään.

-Tämä osoittaa, että kunta-alan sopimusjärjestelmä on kankea ja toimimaton eikä kykene tavoitteellisesti lisäämään työpaikkojen vetovoimaa ja kohdentamaan korotuksia sinne, missä tarve on suurin. Sopimusjärjestelmä ei ole itseisarvo vaan väline, jolla on kyettävä turvaamaan terveydenhuollon sekä vanhusten ja muut sosiaalialan palvelut ja osaava työvoima alalle, toteaa Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

-Esimerkiksi kolmivuorotyön houkuttelevuutta tulisi kiireesti lisätä. Työvoimasta on pulaa ja alalle tulevat nuoret arvostavat vapaa-aikaa yhä enemmän, mutta työaika-asioissa ei ole kuntapöydässä edistytty vuosikausiin.

Tehy haluaa Tehy-sopimuksen palkkapykälien rinnalle erillisen sopimuksen tai pöytäkirjan, joka selkiyttäisi sopimustilanteen myös tekstikysymysten osalta vuoden 2011 loppuun.

-Vuoden 2007 tiukalla taistelulla saavutettu Tehy-sopimus oli koulutetun hoitohenkilöstön edunvalvonnassa askel oikeaan suuntaan. Emme halua palata ajassa taaksepäin vaan haluamme jatkaa edunvalvonnan linjaa kohti omaa sopimusta. Tätä myös palveluiden toimivuuden kannalta mielekästä kehitystä ei edistä paluu vanhaan sopimusjärjestelmään.

-Nyt kyse ei ole siis palkoista tai työsuhteen ehtojen tasosta vaan Tehyn oikeudesta sopimusyhteiskunnassa sopia jäsentensä asioista, korostaa Laitinen-Pesola.

Vauhdittaakseen kunta-alan neuvotteluja Tehyn valtuusto päätti yksimielisesti tänään julistaa työsuhteisia koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon neljään kaupunkiin ja sairaanhoitopiiriin alkaen 6.5.2010.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä ovat:

- Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin kaupunki

- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki

- Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki

- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki

Ko. työnantajien palveluksessa on yhteensä noin 25 000 tehyläistä. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei koske päivähoitoa ja kotihoitoa. Se tulee vaikuttamaan esimerkiksi paikallisten jononpurkujen toteuttamiseen. Mahdollisesta työtaistelun laajentamisesta päätetään myöhemmin.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon astuessa voimaan tehyläiset työskentelevät ennalta suunniteltujen työvuorojen mukaan säännöllisen työajan puitteissa. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla ei haluta vaarantaa kenenkään henkeä tai terveyttä.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara (neuvottelutilanne),

puh (09) 5422 7131

Järjestöyksikön johtaja Kirsti Viljakainen (ylityö- ja vuoronvaihtokielto), puh (09) 5422 7201

- Hyvä vanhustenhoito tarkoittaa muutakin kuin perehtymistä geriatriaan. Kyse ei ole ainoastaan lääketieteellisestä hoidosta, vaan kokonaisvaltaisesta hyvän hoidon käsitteestä. Vanhustenhoito on vaativaa, sillä sen asiakkaat ovat useimmiten monisairaita ja tavalla tai toisella omatoimisuuttaan menettäneitä, sanoo ylihoitaja, Tehyn asiamies Tuulariitta Ruontimo.

Ikääntyvien määrän lisääntyessä tarvitaan panostusta vanhusten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, kotihoitoon ja hyvän laitoshoidon toteuttamiseen. Vanhustenhoito vaatiikin monipuolista erikoisosaamista.

- Jos koulutuksessa huomioidaan nykyistä paremmin vanhustenhoito kokonaisuutena, lisääntyisi myös vanhustenhoidon arvostus yhteiskunnassamme yleisesti. Tällä hetkellä vanhustenhoitoa vaaditaan parannettavaksi, mutta konkreettiset toimenpiteet puuttuvat.

Esimerkkinä Ruontimo mainitsee käsityksen vanhusten laitoshoidosta.

- Laitoshoito edustaa mielikuvissa kaikesta luopumista ja laitos ajatellaan ankeana, karuna paikkana, johon kenenkään ei pitäisi ”joutua”. Kuitenkin osa vanhuksista tarvitsee laitoshoitoa, joten tavoitteena pitäisi olla kodinomainen ympäristö ja hyvä elämä lääketieteellisen hoidon lisäksi.

Tuulariitta Ruontimo on toiminut pitkään Lahdessa Jalkarannan sairaalan ylihoitajana. Jalkarannassa otettiin käyttöön asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa mm. kiinnitetään huomio vanhusten yksilölliseen kohteluun ja hoitoon sekä arkielämän omatoimisuuden tukemiseen ja virikkeellisen elämän mahdollistamiseen.

Toimintamallia tukee Lahden ammattikorkeakoulun uudenmuotoinen sairaanhoitajakoulutuksen kokeilu, jossa sairaanhoidon opiskelijat ja kokeneet sairaanhoitajat etsivät yhdessä opettajan johdolla ratkaisumalleja vanhustenhoitoon.

Ruontimo ja kolme osastonhoitajaa Jalkarannasta kertovat tänään alkavilla Sairaanhoitajapäivillä Tehyn osastolla aiheesta ”Työhön magneetin vetovoimaa – vanhukselle arvokasta elämää”. Esityksessä havainnollistetaan miten on mahdollista sovittaa yhteen vaatimukset vanhuksen hyvästä elämästä ja hoitohenkilöstön mielekkäästä työyhteisöstä.

Tehy on maamme suurin terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattijärjestö, jossa on 140 000 jäsentä. Tehy on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen.

Lisätietoja:
Tuulariitta Ruontimo, gsm 0400 512 170

Maarianvaara aloittaa tehtävässä välittömästi.

Hän on aiemmin toiminut Tehyssä yksityisen sektorin lakimiehenä, julkisen sektorin neuvottelupäällikkönä ja Tehyn vt. edunvalvontajohtajana.

Lisätietoja:

Jukka Maarianvaara (gsm 040 7031387)

- Hoitoalan työ on luonteeltaan antoisaa, mutta vaativaa työtä. Jos työyhteisön toimintaa ei ohjaa luottamus ja henkilöstö kokee, että työolot eivät vastaa ammatillista koulutusta eikä työn sisältöön tai työaikoihin voi vaikuttaa, ei ole ihme että alalla ei jakseta yli kuusikymppiseksi asti.

Eläkekeskustelun rinnalla kulkee huoli sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta, erityisesti työvoiman riittävyydestä, alan imagosta, osaamisen varmistamisesta ja monikulttuurisuudesta. Palkkauksen ja työolojen lisäksi Tehyn jäsenet pitävät tärkeänä myös sitä, että työntekijät voivat vaikuttaa työyhteisönsä toiminnan kehittämiseen.

- Työntekijöiden näkemyksiä ei kuunnella riittävästi. Heillä on paljon tietoa miten esimerkiksi hoitoketjut ja työprosessit saadaan sujumaan paremmin. Tällöin saadaan aikaan jopa säästöjä ja ennen kaikkea tyytyväisempiä potilaita.

Hoitoalalla pitäisi päästä eroon liian jäykistä ja hierarkkisista toimintatavoista, jotka eivät edistä välttämättä myöskään potilaiden hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Tilanne monella työpaikalla on se, että koulutetun hoitohenkilöstön osaamista ei hyödynnetä riittävästi.

- Onneksi meillä on myös esimerkkejä järkevästä työnjaosta ja moniammatillisista työyhteisöistä sekä tiimeistä, joissa esimerkiksi lääkäri-hoitaja-parit tekevät hyvää yhteistyötä.

Laitinen-Pesola näkee, että moniammatillisuus ja hyvä johtaminen pitäisi ottaa myös huomioon, kun ekonomistit ja muut talousasiantuntijat pohtivat sitä miten sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta saataisiin kustannustehokasta ja myös siksi, että työurat oikeasti pitenisivät.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon helmasynti ovat erilaiset ulkoapäin johdetut hankkeet, joiden tulokset eivät jää pysyviksi parannuksiksi. Siksi näistä hankkeista ei synny sen enempää säästöjä kuin muutakaan tulosta. Välttämättähän toimivampi terveydenhuollon yksikkö ei aina tarkoita lisärahoitusta, ainoastaan toiminnan järjestämistä fiksummin.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012