Kela on julkaissut toista kertaa Vääryyskirjan, jossa hyvinvointipalveluiden ammattilaiset ja järjestötoimijat kyseenalaistavat suomalaisen hyvinvointivaltion ja sen kehityksen. Erityisen huolestuttavana kirjoittajat pitävät sitä, että sosiaaliturvan asiakkaille ei pystytä tai haluta järjestää aina edes lain edellyttämiä tukimuotoja.
Kirjassa on vääryyskertomuksia, joiden mukaan kansalaisten hyvinvointi ei ole enää sosiaalipolitiikan toteuttamisesta vastaavan valtiovallan ja kuntatason päättäjien ylin tavoite. Rahoitusongelmat ja säästöpaineet johtavat jopa perusoikeuksien polkemiseen ja kärsijöinä ovat muistisairaat vanhukset, päihdekuntoutujat, romanit ja mielenterveysongelmiin apua hakevat maahanmuuttajat. Ollaanko matkalla kohti minimihyvinvointivaltiota, joissa palvelut järjestetään niiden ehdoilla, jotka pystyvät maksamaan, pysyvät tietoteknisen kehityksen eturintamassa ja osaavat vaatia laatua yksityisiltä palvelumarkkinoilta?
Tässä 16 artikkelin kokoelmassa etsitään myös monia tapoja toimia toisin ongelmien ratkaisemiseksi.